ARC 2017

18.11.2017

Hola…

Sissin seitsemäs Atlantin ylitys on lähtöä vaille valmis. Valmistautuminen
on sujunut hienosti ”aikataulussa” ja tuntuu hyvältä, kun miehistö pystyy
keskittymään jo ilman kiireitä huomiseen klo 13.00 paikallista aikaa
olevaan lähtöön.

Sissiin on bunkrattu ruokaa kolmessa eri vaiheessa. Ensimmäisenä
hankittiin pullovesi ja kuivatuotteet, eli puurohiutaleet sekä murot ja
myslit. Määrät eivät ole ihan pieniä kahdeksalle miehelle kolmeksi
viikoksi.
Seuraavana hankittiin muut ”juomat” ja mausteet. Viimeisenä oli listalla
aamiaisjogurtit, juustot ja leikkeleet sekä tuore leipä.
Viimeisenä nostettiin ostoskärryyn hedelmat ja muut tuoretuotteet.
Omenoita ja appelsiinejä otettiin 150 kpl kutakin, 50 tomaattia,
päärynöitä, kesäkurpitsaa, porkkanoita, kaalia sekä salaattia. Ei pitäsi
keripukin nousta veneeseen.

Täällä palvelu pelaa, ja kaupassa kassa pakkaa ostokset ja sijoitttaa ne
muovilaaatikoihin, jotka sitten tuodaan ilmaiseksi veneelle saakka.

Teknisistä laitteista on Sississä uutta vesikone, joka tekee hyvää
juomavettä merivedestä 35l/h. Koskaan emme jää kuitenkaan pelkän tekniikan
varaan, vaan juomavettä on mukana pulloissa, vaikka vesikone ei toimisi
lainkaan.
Miehistön kanssa asensimme myös lähettävän AISin. Nyt meidän menoa voi
seurata esim. vesselfinderista ja marinetraffikista. Pidän sitä
merkittävänä turvallisuustekijänä.
Sissin matkan edistymistä voi seurata myös worldcruising.com sivuilta
Fleet Weaveristä.

Nämä kaikki lisäykset tavitsevat tietysti sähköä. ja sen tuottamiseen on
Sissiin rakennettu targakaari, jossa on neljä 100 W 24 V aurinkopaneelia,
ja kaksi Silentwind 400+ tuuligeneraattoria. Näillä pystytään vähentämään
mottoreiden käyttötarvetta ja sitä kautta säästämään polttoainetta.

Uusi isopurje tuli Bryt Sailsilta Paraisilta, ja istuu todella hienosti
paikoilleen. Myös rakenne on todella vahva.

Sississä on taas hieno miehistö, ja purjehduskokemusta riittävästi
turvalliseen Atlantin yli purjehdukseen.
Miehistö: Kipparina Hannu Hartman, varakipparina Peter Andersson ja
miehistössä Pasi Ukkkola, Hannu Rusama, Sakari Enbuske, Sami Ventovuori, Miikka Maijala ja
Ari Kukkola. Kilpailunumero on 120.
Eilen pidimme turvallisuuskoulutuksen, jossa käytiin läpi käytännössä koko
vene, mitä mistäkin löytyy,ja kuinka missäkin tilanteessa toimitaan.

Huomenna on kaikkien olava veneellä valmiina lähtöön klo 10. sitten
odottelemme omaa vuoroamme irrottautua laiturista, ja suunnata kohti
lähtöaluetta.

Tämän päivän kipparipalaverissa ennusteena on perinteisen vaihtelevaa ja
ehkä kevyttäkin keliä ensimmäiseksi viikoksi. Sitten Kap Verden paikkeilla
pitäisi löytyä jo pasaatit, ja suunta otetaaan suoraan St Lucialle. Matkaa
kertyy minimissään 2800 nm. Perillä arvelemme olevamme joulukuun 10.
päivän paikkeilla.

Tällaista kuuluu tällä hetkellä Sissille.

Terkuin kippari Hannu ja Sissin miehistö

Tänä iltana menemme porukalla syömään viimeistä kertaa vähään aikaan
keikkumattoman pöydän ääreen.


19.11.2017

Hiiohoi

Day 1

Vihdoin koitti lähtöpäivä. Päivät satamassa alkoivat toistaa itseään, ja
kaikilla oli jo kova odotus merelle.

Aamulla oli jo aikaisin kova hyörinä laitureilla. Paikallinen orkesteri
soitteli aallonmurtajalla, ja jo kymmenen jälkeen irrottatuivat
ensimmäiset veneet latureista. Me emme pitäneet kiirettä, vaan odotimme
rauhassa pahimman ruuhkan ohimenoa. Kahden aallonmurtajan völisessä ulos
ajossa on todella ruuhkaa.
Veneiden keula-ankkurit oli suojattu lepuuttajilla ulosajon aikana.

Aaallonmurtaja oli taas täynnä ihmisiä, ja mukana myös paljon suomalaisia
heiluttamassa Suomenlippuja.

Lähtölinjan ylitimme todella heikossa tuulessa, ja suuntasimme kohti
etelää. Käytössä oli isopurje ja genoa. Tuuli oli vain kolmisen metriä
sekunnissa ja maininki melko korkeaa. Meno oli todella keikkuvaa
ensimmiset kymmenen mailia. Suuntamme oli liiaksi itään, ja jalustimme
purjeet virsikirjalle. Tuuli alkoi voimistua, ja oli jo parhaimmillaan 12
m/s. Reivasimme genoaa kakosreiviin, ja isopurjetta neljä kierrosta
sisään.
Auringon laskiessa jo klo 18.08, sytytimme tricolorin maston huippuun.
Gran Canarian eteläkärki alkoi jäädä taakse, ja fleetti jakaantui. Osa
lähti länteen, ja toinen puoli jatkoi etelään kohti Kap Verdeä. Näin
teimme mekin.
Sääennusteen mukaan tuuli parin päivän kuluttua kevenee, mutta ei pitäisi
kääntyä vastaiseksi.

Loppuviikosta meidän pitäsi jo pästä pasaateihin, ja suunta otetaan kohti
määränpäätä St Luciaa.

Tämän päivän ateriana oli perinteinen tonnikalapasta, ja kunhan on totuttu
keikkuvaan kotiimme, alkaa varmaan ruokafiilistelyt.

Ensimmäinen yö merellä on aina vähän jännittävä, ja yövahteihin
valmistaudutaan huolella. Nyt on uuden kuun syntymisen aika, ja vain
tähdet valaisevat merenkulkijoiden tietä. Nopeasti kuu kuitenkin suurenee,
ja viihtyy taivaalla pidempään.

Iltakahvit keitetään, ja sitten ensimmäiset kömpivät jo punkkin.
Myrskylaidat on laitettu varmuuden vuoksi, ja varmaan hyvä, koska meno on
aika keikkuvaa.

Näin Sissi on taas matkalla Atlantin yli jo seitsemättä kertaa.

Sissillä kaikki hyvin.

Sijainti illalla klo 21 Suomen aikaa
Lat 27*34,6´N lon 15* 21,0´W
Suunta pohjan suhteen (COG) 195*
Nopeus pohjan suhteen (SOG) 7,4 kn
Tuuli NNE 11 m/s

Terkuin kippari Hannu ja miehistö


20.11.2017

Hiiohoi…
Day 2

Ensimmäinen yö valtamerellä on takana, ja tähtikirkas taivas valaisi
purjehtijoiden tietä, ja fosforiplankton kimalteli vedessä.

Lähdön hiljainen tuuli alkoi voimistua Gran Canarian jäädessä taakse.
Reivasimme vielä yöksi purjeita, ja se osoittautui viisaaksi valinnaksi,
sillä tuuli puhalteli yöllä 14-16 m/s. Vauhtiakin saimme huipuiksi 12,4 kn
ja keskivauhdiksi 7,4 kn.

Myrskylaidat oli viritetty paikoilleen, ja ainakin kaikki pysyivät
nukkumapaikoissaan, mutta nukkuminen keikutuksessa vaatii vielä vähän
totuttelua.


Sissi vauhdissa aiemmilta reissuilta napatussa kuvassa

Veneitä on vieläkin yllättävän paljon ”kasassa” mutta huomenna varmaan
alkaa fleetti hajaantua.

Ensimmäiset delfiinit kävivät jo moikkaamassa, mutta eivät malttaneet
jäädä leikkimän Sissin keulaan.

Aamiaisena nautimme puuroa, kahvia, teetä, leipää ja leikkeleitä.
Lounaaksi Hannu R valmistaa kananmunalla, balsamicoetikalla mausettulla
sipulilla ja iberian kinkkulla täytettyjä leipiä.

Täällä Atlantilla paistaa aurinko, miehistö lepäilee, ja totuttautuu
valtamerielämään.

Tapahtumat ovat vielä vähissä, mutta eiköhän matkan edetessä
kirjoittamistakin tule lisää. Kalastus on aloitettu, mutta vielä ei ole
tärpännyt.

Sississä kaikki hyvin.

Sijainti Lat 25*56,2´N Lon 16*40,1´W
Suunta 230*
Nopeus 7,2 kn
Tuuli 7 m/s
Matka ensimmäinen 23 h 154,5 nm

Terkuin kippari Hannu ja miehistö


21.11.2017

Hiiohoi…

Day 3

Kolmas päivä merellä valkeni taas aurinkoisena, ja ensimmäinen kala on
kannella. Sami kelasi, ja kippari koukkasi komean mahi mahin. Nopea
fileeraus, ja kohtame nautimme todella tuoretta kalaa lounaaksi.

Alkumatkan tuulet ovat olleet oikullisia, ja pääosin heikkoja. Purjehdimme
noin 120 nm Afrikan rannikon ulkopuolella, ja yöllä saimme yllättäen
reippaan tuulen 9-12 m/s, joka antoi reivatuilla purjeillakin vauhtia 8-9
kn.

Aurinko nousi Saharan suunnasta pilvettömälle taivaalle, ja se enteilee
lämmintä päivää. Onneksi Sississä on bimini, jonka alla on hyvä istuskella
suojassa kovimmalta paahteelta, ja keskittyä meren katseluun.

Päivät ovat menneet jutustellessa, ja musiikkia kuunellessa.
Meripahoinvointi ei onneksi ole noussut Sissiin, vaikka kahdella miehistön
jäsenellä ei vielä ole oikein kunnon ruokahaluja.

Tätä kirjoittaessani pentteristä tulee hyvä paisetetun mahi mahin tuoksu.
Lautasille on tehty jo valmiiksi hyvät salaattiannokset fetakoristelulla.
Kun siihen saadaan viereen paistetu kalanpalat, niin taas on makuhermot
riekaleina. Pentterivuorossa tänään on Peter ja Sami.

Eilen pentterivuorossa ollut Hannu R, eli (HR). Hän taikoi uskomattoman
hyvän nuudelikatkarapukeiton, jonka täydellinen jälkimaku kierteli vielä
hyvän tovin suussa.

Taaskin Sississä syödään hyvin.

Kaikilla ei sensijaan mene hyvin. Eilen tuli Navtexiin ilmoitus
Senegalista lähteneestä puuveneestä, joka ajelehtii matkalla Kanarialle.
Veneessä on 80 ihmistä. Kehotettiin tarkentamaan tähystystä, ja
havaittaessa auttamaan mahdollisuuksien mukaan, ja ottamaan yhteys
Espanjan viranomaisiin.
Mietimme, miltä Sississä nayttäisi, kun yhtäkkiä olisi 80 uutta
matkustajaa kannella.
Jokainen ihminen haluaa tavoitella parempaa elämää, mutta kaikille se ei
toteudu.

Sissillä edelleen kaikki hyvin.

Sijainti Lat 24*10,2´N  Lon 17*56,6´W
Suunta 220*
Nopeus 7,2 kn
Tuuli 4-5 m/s
Matka 24 h 136,0 nm

Terkuin kippari Hannu ja miehistö


22.11.2017

Hiiohoi…

Day 4

Eilinen päivä merellä tyhjensi lähes pajatson. Aamulla oli niin
tyyntä, että pidimme uimatauon. Keulapurje sisään, ja
turvaköysi lepuuttajan kanssa ulos. Nopeasti miehistö yksi
toisensa jälkeen hyppäsi Sissin kannelta uimaan kuin
telkänpojat pöntöstä. Pään osumisesta pohjaan ei ollut pelkoa, sillä vettä
oli useita kilometrejä.

Ensimmäinen mahi mahi nostettiin kannelle, ja nautittiin lounaaksi.

Kesken päivälevon kuului kannelta, ”valas”. Kaikki ihailimme komeaa
vesisuihkua, ja koneella ajelimme lähemmäs katseluetäisyydelle.
Rauhallisesti valas puhalteli vesisuihkuja, ja näytti pitkää selkää
pinnalla. Kohta valas näytti meille myös komean pyrstönsä. Se ei
kuitenkaan viipynyt pitkään pinnan alla, vaan tuli uudelleen aivan lähelle
Sissiä. Tunnistimme valaan ryhävalaaksi. Kohta se näytti meille uudelleen
komeaa selkäänsä kaarella, ja heilautti pyrstönsä korkealle ilmaan.

Me jatkoimme purjeilla kohti St Luciaa. Hetken purjehdittuamme Ari
havaitsi taas valaan. Se oli helppo tunnistaa terävästä selkäevästään
miekkavalaaksi. Komeasti se ohitti meidät styyran puolelta, ja jatkoi
matkaansa pohjoiseen.

Tänään aamulla laskimme kaksi siimaa veneen perään. Kesken aamiaisen
kuului kelan parkumista. siima meni ulos vauhdilla, eikä jarrua uskaltanut
enää kiristää. Samlla myös toinen kela alkoi laulaa, ja nyt oli toimintaa
kannella. Ari kelasi sisään toista siimaa, ja kippari valmistautui koukun
kanssa uimatasolla. Hitaasti kala tui lähemmäs, ja kippari pääsi
koukkaamaan todella komean mahi mahin. Rommit suuhun…kalalle…ja
säkkiin rauhoittumaan.
Toiseen siimaan tarttunut kala oli voittanut taistelunsa meitä vastaan.
Kalaa oli kuitenkin taas riittävästi, joten se ei meitä murehdittanut.

Komea mahi mahi kuvattiin monella kameralla, ja pian se oli taas
fileerattuna jääkaapissa.
Nyt oli niin komea pyrstö, että ripustimme sen sissin targaan roikkumaan

Hannu Rusama sanoi jo eilen, että haluaa keittää ruodosta ja päästä kunnon
keiton. Tämän päiväisestä kalasta tuli Sissin isoin kattila täyteen, ja
nyt on liemi jo kiehunut. Ari paloitteli perunat ja porkkanat Hannu R:n
toimiessa pääkokkina.
Kippari teki osasta mahi mahia marinoitumaan Sissin erikoista.

Tässä ohje:
– laita astiaan silputtua valkosipulia ja tuoretta inkivääriä
– kaada reilu kerros soijaa
– pursota sopivasti vasabitahnaa
– lisää pari pientä chilipalkoa silputtuna
– veistä kalasta ohuita siivuja ja laita ne vuokaan
– kun kalaa on riittävästi, ravistele purkkia niin, että varmaan
kaikki kalat ovat liemessä
– anna seistä jaakaapissa pari tuntia, ja nauti esim. leivän ja kylmän
juoman kanssa

Taas on lounaana todellista lähiruokaa!

Hedelmäinventaarissa löytyi jo nyt valitettavan monta pilaantunnutta
appelsiiniä. Hedelmävarasto puhdistettiin desinfiointiaineella, ja
tarkistusvälejä tihennetään. Omenat ja tomaatit ovat säilyneet aivan
hyvinä, mutta kohta syödään banaaneja urakalla.

Tuulet ovat olleet edelleen pääosin heikkoja. Yöllä tuuli aina voimistuu
8-10 m/s välille, ja auringon nousun jälkeen heikkenee 5-6 m/s
välille.Purjehdimme edlleen lähellä Afrikan rannikkoa, ja yritämme saada
sieltä tuulta.

Ja taaskin Sississä syödään hyvin, ja kaikilla on hauskaa.

Sissillä edelleen kaikki hyvin.

Sijainti Lat 22*31,0´N  Lon 18*59,6´W
Suunta 215*
Nopeus 6,2 kn
Tuuli 5-6 m/s
Matka 24 h 120,3 nm

Terkuin kippari Hannu ja miehistö


22.11.2017

Hiiohoi…

Day 5

Kun keittää mahi mahista kalakeittoa, suurin kysymys on, miten saa
mahtumaan kalan perkuut kattilaan. Mutta kyllä se onnistuu, kun tarpeeksi
kauan askartelee. Liemen keittämisen toinen hyvistä puolista on, että
liemen poreillessa kolme tuntia, ei tarvitse myöskään lämmittää venettä…
Toki täällä valmiiksikin jo lämpötila sanotaanko hiostava.

Eilinen päivä jatkui varsin leppoisissa merkeissä. Syömisen ja juttujen
kertomisen merkeissä tämä arki täällä tällä hetkellä sujuukin. Genaakkeria
ulkoiluttaessa saatiin vene oikein kunnolla lentoon ja maksiminopeudet
läheni jopa kolmea solmua. Tyyntä siis on. Tästä johtuen yö jouduttiinkin
ajamaan koneella. Tähtitaivas oli mieletön ja fosforiplanktonit pääsivät
ensimmäistä kertaa kunnolla näyttämään todellisen valovoimansa.
Aikaisemmista öistä poiketen, edes Peterin ja Samin vuorolla ei tuuli
noussut.

Aamu alkoi perinteiseen tapaan. Vieheet oli laitettu veteen ja aamupala
pöytään, kun kelan räikkä alkoi taas huutamaan tuttua kutsuhuutoansa.
Perinteiset valmistelut rommipulloineen, mutta tällä kertaa kala pääsi
lopulta karkuun. Taisi johtua kelaajan voimien ehtymisestä ja kalamiehen
vaihtamisesta kesken kaiken, joka antoi sopivan kohdan tämän päiväisen
kalasaaliin karkaamiselle.

Aamupäivän koneenajon jälkeen päätimme pysäyttää koneen ja pulahtaa mereen
uimaan. Aikaisemmista päivistä poiketen ennen uintiretkeä nähtiin oikeasti
myös muutama miehistön jäsen kuntoilemassa. Huoltopäivä tästä todella tuli
kun miehistö innostui vielä pesemään pyykkiä ennen maittavaa lounasta.
Lähiruoka on ollut Sissin ruokalistalla viime aikoina ja samaan tapaan
jatkettiin, kun Pasi ja Sakke valmistivat meille maittavat kerrosvoileivät
nakilla ja munalla.

Ja juuri ennen blogin lähettämistä koettiin tämän päiväinen luontoihme,
kun
merikilpikonna ui veneen vierestä ihan muutaman metrin päässä. Kurvasimme
vielä konevoimalla takaisin katsomaan. Hieman nosti päätänsä
tervehtiäkseen, mutta lopulta kyllästyi meihin ja sukelsi pois näkyvistä.

Päivittäiset genaakkerin ulkoilutukset on tehty, mutta radioyhteys toiseen
veneeseen kertoi, että tällä hetkellä kenelläkään ei ole tuulta. Toiveissa
on saada tuulesta kiinni parin päivän sisään lähempänä Cap Verdeä.

Viime aikojen hölmöt jutut osia: Sensuroitu

Sissillä kaikki hyvin.

Sijainti Lat 20*34,0´N  Lon 19*52,2´W
Suunta 215*
Nopeus 3,0 kn
Tuuli 3 m/s
Matkaa tehty  560,3 nm, ja jäljellä on 2369 nm

Terkuin kippari Hannu ja miehistö


24.11.2017

Hiiohoi…

Day 6

Tyynellä merellä on hieno olla, kun ei keikuta, mutta ei myöskään purjeet
vedä eteenpäin.
Nyt kysytään purjehtijoilta pinnaa. Sitä meillä kuitenkin riittää.
Konevoimaa on jouduttu käyttämään, ja teimmekin selkeän ratkaisun edetä
Karibialle hyvää tahtia, ja tutustua siellä lähisaariin.
Tosin tuulta ei ole toisillakaan, ja olemme olleet muutaman veneen kanssa
VHF yhteydessä, ja konevoima on käytössä muillakin. Purjehtimaan täytyy
meidänkin ryhtyä, sillä ei Sississäkään ole loputtomasti diiseliä takissa.

Aamu alkoi taas mahi mahin ylösotolla, ja tuoretta öljy-voi seoksessa
paistettua kalaa oli heti lounaaksi.

Tänään on kokkivuorossa Hannu R ja Miikka. Lounaalla oli paistetun mahi
mahin lisäksi vihersalaattia ja guagamolea!
Eilisen blogin kirjoitti Hannu R, joka on ristitty täällä HooÄrräksi.

Olemme nähneet paljon meren eläimiä. Kilpikonnia kaksin kappalein, ja
delfiinit ovat nyt viihtyneet lähellämme, esittäen uskomattomia kaksois-
ja kolmoishyppyjä. Pitkiä aikoja ne leikkivät aivan Sissin keulassa, ja
miehistö makailee kannella kuvaten niitä vain metrin etäisyydeltä.
Niiden katselemiseen ei vain kyllästy. Joku niissä houkuttaa ja miellyttää
ihmistä.

…Sami jatkaa…

Delfiinien vanavedessä seurasimme ison lentokalaparven edesottamuksia
lintujen yrittäessä napsia niitä veden päällä ja vastaavasti muiden
kalojen yrittäessä napsia niitä veden alla.

Luonto tarjoaa uskomattomia elämyksiä, jotka ovat parhaimmillaan
paikanpäällä livenä nautittuna. Ikuistamme parhaamme mukaan niistä
vaikuttavimmat. Olemme todenneet, että koko ajan on syytä olla kamera
valmiina, sillä kohtaamiset luonnon kanssa tulevat vauhdilla eteen.

Viime yönä oli pilvinen, ja kuu paistoi pilviverhon takaa, mutta valaisi
silti. Vilkas rahtilaivaliikenne pitää yövahtivuorolaiset toisinaan
erityisen valppaina. Samalla yritämme löytää horisontista muiden
kanssakilpailijoidemme valoja ja arvioida heidän peliliikkeitä. Sissi on
noudattanut kuuliaisesti alussa valittua strategiaa ja reittiä, poiketen
vain katsomaan välillä valaiden rauhallista kulkua.

Kuten valaat, Sissikin jatkaa rauhallista kulkuaan kohti määränpäätä.

Sissillä kaikki hyvin.

Sijainti klo 12.00 UTC Lat 18*57,8´N Lon 21*46,0´W
Suunta 245*
Nopeus 3,5 kn
Tuuli 4 m/s E
Matkaa tehty 690,8 nm, ja jäljellä on 2266 nm

Terkuin kippari Hannu ja miehistö


Hiiohoi…

Day 7

Tämän päivä blogi on helppo aloitta täsmälleen samalla lauseella
kuin eilinenkin. Tyynellä merellä on hieno olla, kun ei keikuta, mutta ei
myöskään purjeet vedä eteenpäin.
Konetunteja on kertynyt jo ihan liikaa, mutta kun purjeet vain roikkuvat!!

Parempaa kohti kuitenkin mennään, ja huomenna illalla pitäisi pasaatien
alkaa. Sitten tuulta riittääkin toivottavasti jo maaliin saakka.

Kipparia jonkun verran ajtteluttaa polttoaineen riittävyys. Vielä sitä on
puoli takkia, mutta yhtään lisää konetunteja ei kaivata, muuten on edessä
poikkeaminen Kap Verden Mindeloon tankkaamaan.

Muutamia veneitä siellä jo onkin.

Tämän päivän sijaintiraporttien mukaan, olemme ihan hyvissä asemissa,
mutta konetunteja on kertynyt paljon. Tosin olemme varmoja, että emme ole
ainoita, sillä meri on ollut niin laajalta alueelta ihan tyyni.

Pohjoisen reitin valinneet ovat saaneet taas aluksi nauttia hyvästä
menosta, mutta nyt tulee sinnekkin ”totuus eteen”, ja keulat ovat
kääntyneet kohti etelää.

Nyt juuri saimme sen verran tuulenvirettä, että purjehdimme peräti 3,5 kn
vauhdilla kohti Kap Verdeä ja mhdollisesti purjehdimme saarten välistä,
mutta se selviää myöhemmin. Matkaa Kap Verdelle Mindeloon on nyt 87 nm.

Eilisen tapahtumaraportin mukaan pohjoisen reitin valinneista veneistä
yhdestä on tullut masto alas. Purjevaurioita raportoitiin myöskin, ja
yhdessä veneessä on miehistön jäsen loukkaantunut, mutta ei onneksi
hengenvaarallisesti.

Suuret kiitokset viimevuotiselle miehistön jäsenelle Samille, jonka
taitojen asiosta voimme päivittäisten txt-sijaintiraportin perusteella
sijoittaa veneet kartalle. Näin näemme sijainnit ihan eri tavalla kuin
pelkästä teksitiedosta koordinaatteja lukemalla.
Tällaiselle ohjelmalle on varmaan markkinoita Sami!!

Sami ja Peter ovat tänään kokkivuorossa. Tänään vietämme vegepäivää, ja
saimme juuri nauttia lounaaksi erittäin herkullista riisiä tomaattisella
currykastikkeella, bataatilla ja jogurtilla höystetynä.
Sissillä syödään edelleen herkullisia ruokia.

Taas aamupalan aikaan tarttui mahi mahi vieheeeseen, mutta se oli
senverran pieni, että päästimme sen jatkamaan kasvua. Jääkaapissa on vielä
edellistä mahi mahi-filettä.

Sissillä todella rauhallista, kaikki hyvin, ja tahtumia ei ihmeemmin ole.
Musiikki raikuu ja miehistö rentoutuu ennen pasaatien alkua.

Sijainti klo 12.00 UTC Lat 17*59,5´N Lon 23*44,7´W
Suunta 223,4*
Nopeus 3,5 kn
Tuuli 4 m/s E
Matkaa tehty 819,4 nm, ja jäljellä on 2153 nm

Terkuin kippari Hannu ja miehistö


Hiiohoi…

Day 8

Vihdoinkin olemme saaneet tulta. Pasaatit alkavat heräilä, ja sitähän
me emme vastustele. Eilen illansuussa kuvittelimme jo, että nyt
koneajelu riitti, mutta sitten tuuli tyyntyi taas täysin.

Oli siitä sentään se etu, että auringonlaskun aikaan Peter lähetti
dronen ilmaan, ja nyt on niin hienoa kuvaa Sissistä valtamerellä, että sen
kuvailuun eivät sanat riitä.
Koko yö jouduttiin kuitenkin ajamaan koneella.

Kap Verde ohitettiin kymmenen mailin päästä ja koko aamupäivän ihailimme
saaren komeaa profiilia, joka näyttää hyvin karulta.
Laskeskelimme myös polttoainetilannetta, ja loppupäätelmä oli, että
tankissa on vielä vähintään 250 l dieseliä, ja kun tuulta riittää nyt
maaliin saakka, niin polttoaineen pitää riittää meille seuraavaksi
kahdeksi viikoksi generaattorin käyttöön täydentämään sähköntarvetta.

Menemme nyt täysin myötäiseen, niin tuuligeneraattorit eivät juurikaan
pyöri, ja auringosta tulee energiaa vain päivällä, joka täällä on
yllättävän lyhyt n 11 tuntia. Osan siitäkin ajasta aurinko on liian
alhaalla latausta varten.

Useita veneitä on kutenkin joutunut polttoainetäydennykseen Mindeloon.
Mekin näimme eilen kolme venettä suuntaamassa sinne.
ARC fleetti on hajaantunut todella laajalle alueelle, ja aivan nopeimpia
veneitä lukuunottamatta joutuvat nyt luoteeseen leviävään laajaan tyyneen
vyöhykkeeseen, ja suuri osa veneistä onkin nyt suunannut suoraan etelään
etsimään pasaateja, mutta sinne on monella venekunnalla vielä pitkä ja
hidas matka.

Äsken söimme lounaaksi paistettuja kasviksia (kesäkurpitsaa, sipulia,
porkkanaa, ja paprikaa) lisukkeena paistettua riisiä ja iberian kinkkua.
Maistui aika hyvältä.

Päivällistä varten on jo jauheliha sulamassa, ja jotai siitä valmistetaan.
Pentterin mukaan se ei ole vielä aivan selvillä, mutta mietintä on päällä.

Heti lounaan jälkeen Pasi havaitsi edessä jotain liikettä, ja suuri
pallopäävalasparvi oli aivan Sissin edessä. Miikka oli ruorissa, ja väisti
oikealle juuri viimehetkellä. Rauhassa valaat lipuivat ohi paapuurin
puolelta.

Matkaa on jäljella vielä vähän yli 2000 mailia (3600 km), ja nyt
purjehdimme purjeet virsarilla. Vauhti on 5,8-6,3 kn, joka takoittaa noin
150 nm vuorokausimatkoja.

Fiilinki on ollut koko ajan hyvä, ja juttu on luistanut. Aiheet tahtovat
olla jo aika ”rajoitetut”, mutta tiedättehän te ”poikien” jutut.

On meillä ollut oikein syvältä luotaavia keskustelujakin.

Sissillä edelleen kaikki hyvin

Sijainti klo 12.00 UTC Lat 17*11,0´N Lon 25*27,7´W
Suunta 255*
Nopeus 5,2 kn
Tuuli 6 m/s E
Matkaa tehty 930,0 nm, ja jäljellä on 2056 nm

Terkuin kippari Hannu ja miehistö


Hiiohoi…

Day 9

Viimeinen vuorokausi on saatu purjehtia jo hienoissa
pasaateissa, ja suunta on lähes suoraan maaliin. Tänään otetut
sääkartat näyttävät tämän jatkuvan ainakin seuraavat viisi vuorokautta, ja
todnäk maaliin saakka.

Nyt miehet merimiehet ovat olleet matkalla jo kahdeksatta vurokautta, ja
on tapahtunut jotain ihmeellistä.
Meillä on nainen veneessä. Kukaan ei ole häntä nähnyt, mutta kaikki
hänestä puhuvat. Naisen nimi on Anette ja hän on norjalainen. Pitkät
vaaleat hiukset, silmät kuin gasellilla ja hurmaava hymy.
Eilen illalla laitoimme Anettelle oman vesipullon, johon kirjoitimme
tussilla nimen Anette. Odotimme, että viimeistään aamulla näemme, onko
pullosta vettä hävinnyt.
Pettymys aamulla oli suuri, kun vesipullo oli koskematon.
Aamupäivän olemme pohtineet, voiko Anette piiloutua niin taitavasti
Sissillä, vai onko hän sittenkin vain meidän mielikuvissamme?
Emme vielä luovu toivosta.

Kalaonni vain jatkuu. Aamulla keräsimme ensimmäiset lentokalat Sissin
kannelta.
Aamuvahti viritti siimat pyyntiin, ja melko pian taas kesken aamiaisen
alkoi kela soittonsa. Pasi oli kannella joutuisasti, ja alkoi pitkä ja
uuvuttava taistelu. Sissin vauhti oli 6-7 kn, ja kala ei luovuttanut
helpolla.
Pasi kuitenkin taitavasti kelasi ja pumppasi vavalla kalaa lähemmäs, ja
Miikan toimiessa koukkaajana, meillä oli komea 5kg:n mahi mahi kannella.
Rommit suuhun, vähän aikaa tärinää muovisäkissä, ja Ari alkoi
fileeraushommiin. Pyrstö ripustettiin roikkumaan muuiden viereen
targakaareen. Sitä kokoelmaa voi moni ihmetellä St Lucialla.

Tuoretta kalaa on taas pöydässä, mutta emme vielä ole siihen kyllästyneet.
Mahi mahi on todella herkulline ja lähes ruodoton kala. Sushikala vielä
odotuttaa, mutta vielä on maileja jäljellä.

Eilen iltapäivällä aalkoi AISissa näkyä veneitä, kun kilpasarjalaiset
joutuivat laskeutumaan alas pohjoisen reitiltä. Osa niistä oli kiertänyt
Kap Verden itäkautta. Parhaimmillaan veneitä näkyi 14. Nyt tätä
kirjoittaessa enää yksi vene on näkyvissä. Niin on veneet hajaantuneet
omille suunnilleen.
Sissi on kuitenkin taas hyvissä asemisssa, mutta konetunteja meille on
kertynyt paljon. Uskomme edelleen, että niin on täytynyt kertyä myös
toisillekin, sillä ei mikään vene kulje ilman moottoria tyynessä säässä.

Ainakin kuusi venettä on jo poikennut Kap Verdelle hakemaan
polttoainetäydennystä.
Purjeina on edelleen neljä kierrosta sisään reivattu iso, ja
kakkosreivattu genoa virsikirjalle jalustettuna. Isossa on tietysti
preventteri, joka kiertää keulaknaapin kautta istumalaatikon vinssille.
Genoa spiirattu ulos puomilla jossa on ylägaia ja kaksi alagaiaa,
toinen etuknaapiin, ja toinen keskiknaapiin. Näin on puomi
lukittu ja turvallisuus taattu, vaikka mainki yllättäen keikauttaisi
venettä. Genoaa on helppo reivata tarpeen mukaan.

Nyt alamme nauttia lounaaksi riisiä vihanneksia ja tuoretta paistettua
Atlantin kalaa

Sissillä edelleen kaikki hyvin

Sijainti klo 12.00 UTC Lat 16*21,6´N  Lon 27*41,8´W
Suunta 255*
Nopeus 6,5 kn
Tuuli 9-11 m/s ENE
Matkaa tehty  1073 nm, ja jäljellä on 1926 nm

Terkuin kippari Hannu ja miehistö


Hiiohoi…

Day 10

Nyt ei Sissiltä ole paljon kerrottavaa. Yö on nukuttu huonosti kovassa
mainingin keikutuksessa. Nukkumapaikkoja on etsitty ympäri venettä, missä
pysyisi edes hetken paikoillaan.
Miehistö istuu apaattisena tuijottaen merta, juttu ei luista, eikä Anettea
vieläkään näy.

Oikeasti mieliala on erittäin korkealla aamulla kotoa tulleen viestin
jälkeen. Olemme kuulema kärkipaikalla omassa luokassa, ja kaikista
veneistä 51.
Tänään kuuntelimme VHF:stä kahden veneen keskustelua. He kyselivät
tuulitietoja toisiltaan, ja vertasivat omia vauhtejaan Sissin vauhtiin.
Olemme heistä 60 mailia etelämpänä, ja näyttää siltä, että hekin
suuntaavat eteläisimmille latitudeille. Meitä siis seurataan nyt, kun
suuntamme ja nopeutemme on kaikkien käytettävissä lähettävän AISin
ansiosta.

Eilen iltapäivällä meille tarjottiin taas upeaa nähtävää, kun valas, jonka
arvelimme olevan kaskelotti, esitti upeita kaatoja ja läiskäytteli
pyrstöllään vettä. Aivan mieletön näky.

Nyt siis Sissillä on alkanut purjehduksen kirivaihe. Suuntamme on suoraan
St Lucialle, ja tuulta jatkuu ainakin viisi seuraavaa vuorokautta. Se
tietää hyviä vuorokausimaileja, ja viimeinen 24 h tuotti jo 165 nm. Se
tietäisi 800 mailia viidessä vuorokaudessa, ja sitten olisikin jo
viimeinen tonni menossa.

Hienoa on purjehtia, kun purjeet toimivat hyvin. Uusi Bryt Sailsin
isopurje istuu erittäin kauniisti mastolle, ja purjeen muoto on todella
hyvä. Kaikki vahvistukset ja mut purjeeseen kuuluvat elementit ovat
vahvasti tehty, ja voimat jakkantuvat riittävän laajalle alueelle.
Voin lämpimästi tämän kokemuksen perusteella suositella Bryt:n purjeita.

Ekan tonnin täyttymisen ja viimeisen kahden tonnin alkamisen kunniaksi
kippari tarjosi miehistölle kunnon rommipaukut.

Tuulien etsiminen tuotti taas lisämatkaa jonkun verran, mutta se kannatti,
sillä toiset ovat tulossa pohjoisen kevyistä tuulista etelämmäs
pasaatituuliin.
Maileja Sissille kertyy taas hieman yli 3000, kun optimaalinen suora
etäisyys Las Palmasista St Lucialle on hieman alle 2800 nm.

Sissillä edelleen kaikki hyvin ja mailit taittuvat

Sijainti klo 12.00 UTC Lat 15*41,1´N  Lon 30*24,4´W
Suunta 255*
Nopeus 7,0 kn
Tuuli 9-11 m/s ENE
Matkaa tehty  1238 nm, ja jäljellä on 1770 nm

Terkuin kippari Hannu ja miehistö


Hiiohoi…

Day 11

Tästä päivästä tulee kuuma päivä. Miehistö lepäilee levottoman yön
jälkeen hyteissään. Sami, Pasi ja Peter lukevat kannella. Ari ohjailee, ja
HR leikkaa vesipulloja saksilla silpuksi.

Tässä oikeastaan tämän päivän kuulumiset.

Viime yönä näkyi AISissa neljä muuta venettä, mutta tänään enää vain yksi
meidän eteläpuolella. Se ei ole mukana ARCssä.

Tuuliennuste näyttää tälle päivälle vähän heikompaa tuulta. Vauhtia on
5,8-6,5 kn. Tuuli on juuri sillä voimalla 7-8 m/s, että emme nosta
genaakkeria. Maininki vellottaa sen verran, että pienenkin puuskan
sattuessa vaara genaakkerin repeytymiseen on liian suuri.

Pentterivuorossa on Peter ja Sami, jotka tarjoavat lounaaksi pannulla
paistettua mahi mahia salaatti krutonkipedillä. Päivälliseksi on
odotettavissa pestopastaa.

Ongelmia veneillä on yllättävän paljon. Eilisen tilanneraportin  mukaan
masto, purje, sähkö ja moottoriongelmien takia veneitä seisoo Kap
Verdellä.
Yksi vene on vakavan meritaudin vuoksi palannut Teneriffalle ja
keskeyttänyt. Aiemmin jo kerroin miehistön jäsenen vakavasta
loukkaantumisesta, ja vene on pässyt Teneriffalle.

Vakavin uutinen tuli, kun puolalaisesta Bavaria 44 veneestä on
miespuolinen miehistön jäsen pudonnut mereen lähellä Barbadosta. Veneeseen
yksin jäänyt nainen on epäonnistunut genaakkerin laskussa, ja se on
kietoutunut potkuriin, peäsimeen ja köliin. Mm. lentokoneet etsivät veteen
pudonnutta, mutta löytyminen on jo epätodennäköistä. Veneeseen yksin
jäänyt nainen on evakuoitu kauppa-alukseen, ja vene jätetty ajelehtimaan.
Tämä vene ei kuulut ARCfleettiin.

Tämän tapauksen johdosta mekin pidimme Sissillä turvamääräysten
kertauksen, eikä kukaan saa mennä kannelle ilman liivejä.

Kelloa siirettiin eilen tunnilla taakseppäin, sillä ylitimme 30W
leveyspiirin.

Huomenna meillä otetaan puolimatkan rommitujaukset!

Sissillä edelleen kaikki hyvin

Sijainti klo 12.00 UTC Lat 15*13,8´N  Lon 33*03,1´W
Suunta 265*
Nopeus 7,0 kn
Tuuli 7-8 m/s ENE
Matkaa tehty  1398 nm, ja jäljellä on 1618 nm, edellinen 25 h 160 nm.

Terkuin kippari Hannu ja miehistö


Hiiohoi…

Day 12

Tästä päivästä tulee jälleen kuuma päivä. Lounaan jälkeen kaikki ovat
vetäytyneet lepäilemään paitsi Ari, joka on taas otanut paikan ruorin
takaa. Ari ja Peter ovat todella taitavia ruorimiehiä!! Hän saa
viimeisetkin
vauhdinrippeet taiottua ottamalla aaltojen tarjoaman avun lisävauhdiksi.

Vauhtia ei tänäänkään oikein ole saatu. Tuuli on edelleen heikkoa, ja
Sissi kiipeilee maininkeja 4-6 kn nopeudella. Vauhti heitelee siksi niin
paljon, että tuuli myös vaihtelee koko ajan 4-7 m/s välillä.

Oleemme silti edelleen erittäin hyvissä asemissa. Omassa luokassa toisena,
ja johtoon siirtyneestä norjalaisaluksesta vain kaksi mailia jäljessä.
Norjalaisaluksella on tosin huomattavasati kovempi kerroin kuin meillä,
joten vauhtia onkin löydyttävä meitä merkittävästi enemmän.

Meitä on tavoittanut pääasiassa suuremman luokan veneet, jotka pitkän
vesilinjan ansiosta liukuvat kevyesäkin tuulessa vastustamattomasti
lujempaa. Viime yönä meidät ohitti sveitsiläinen naisisto niin läheltä,
että yövahdit ehtivät vaihtaa vähän kuulumisia. Heitä vei eteenpäin
valtavan kokoinen parasail keulassa.

Meillä ei ole purjevalikoimaa vaihdeltavaksi tuulien mukaan. Genaakkeri
tosin löytyy, ja olemme sitä käyttäneetkin, mutta tällä tuulikulmalla
silläkään emme pääse sellaiseen suuntaan merkittävästi lujempaa, kuin nyt
käytössä olevalla virsarivirityksellä.

Amuvahti viritteli tänään siiman perään, ja taas saatiin hyvää lähiruokaa
päivällispöytään. Tämän reissun ensimmäinen Wahoo on nyt fileinä
jääkaapissa. Sitä onkin syytä odotaa, sillä oppaan mukaan sen ruoka-arvo
on exellent!!

Aamulla otimme sitten rommitujaukset, sillä puoliväli matkassa on
saavutettu. Nyt on jäljellä enää loput mailit.
On tämä taas mahtava miehistö. Mistä sitä juttua aina vain riittää ja
riittää. Huumori on hyvää, nauru raikaa, ja hyvä musiikki soi niin, että
varmaan taajamissa häiritsisi jo seuraavaa kaupunginosaa.

Kuten Hannu R useaan otteeseen toteaa, että ”täällä sitä vain mennään
Atlantin valtamerellä”!

Sissillä edelleen kaikki hyvin

Sijainti klo 12.00 UTC Lat 15*04,7´N Lon 35*18,8´W
Suunta 280*
Nopeus 5,1 kn
Tuuli 5,6 m/s E
Matkaa tehty 1533 nm, ja jäljellä on 1478 nm, edellinen 2 h 135 nm.

Terkuin kippari Hannu ja miehistö


Hiiohoi…

Day 13

Tästä päivästä tulee jälleen kuuma päivä. Tällä lauseella voi todnäk
aloitta jokaisen blogin tästä eteenpäin.

Elämä Sissillä alkaa muistuttaa elokuvaa ”Päivä murmelina”. Aamulla
herätään ja syödään aamupala. Senjälkeen mietitään mitä söisimme
lounaaksi. Lounaan jälkeen alkaa valmistatuminen päivälliseen, ja tuleviin
yövahteihin.
”Välillä vähän purjehditaankin.”

Koko viime yön saimme vauhtia hyvistä pasaateista. Meno on ollut tasaista
6-6,5 kn, mutta aallokko on kasvanut, ja se keikauttaa välillä melko
rajusti Sissiä. Salongin meripunkissa alkaakin olla tungosta, ja kippari
on laskeutunut suosiolla lattiatasolle. Viime yönä sai siinä kunnon liuun,
kun isompi aalto keikautti kunnolla. Kipparin punkkaan on siirtynyt
keulahytistä toinen Hannu, HR.
Miikka vielä nukkuu keulahytissä, ja kertoo nukkuvansa vähintään
kohtuullisesti.

Päiväraportin mukaan olemme edelleen omassa luokassa sijalla kaksi. Pidän
sitä ihmeenä, sillä meillä ei edelleenkään pyritä maksimoimaan vauhtia
riskirajoilla, vaan pyrimme purjehtimaan aallokon ja tuulen ehdoilla
siten, että meno olisi mahdolisimman mukavaa näihin olosuhteisiin.

Tänään kuului sitloorasta laulua, kun ”mieskvintetti” avasi joulukuun
kajauttamalla ”Enkeli taivaan” virren. Taitaa olla ensiesitys näillä
latitudeilla.

Kerrossänkyhytin pojat, Sakari ja Pasi, ovat tänään pentterivuorossa.
Lounaana oli taivaallisen hyvä nakkikeitto, jota pentterin mukaan tuli
vähän paljon.
Koko kattilallinen kuitenkin upposi ja ruoka suorastaan ahmittiin täyden
hiljaisuuden vallitessa. Taidettiinpa kattilasta nuolla viimeisetkin
sattumat.

Edelleen lähetän tässä ison käden viime vuoden miehistön Samille. Hänen
tekemästään ohjelmasta on aivan mahtava seurata toisten menoa ja
sijoittumista Atlantille meihin nähden. Päivärapostti on odotettu posti
ARC-toimistosta. Kiitos Sami!!

Päivät vain soljuva vauhdilla, ja äkkiä huomataan, että taas alkavat
yövahdit. Nyt on yövahdeissa hienoa olla, sillä lähes täysi kuu valaisee
merta jo koko yön.
Täysikuulla on toinenkin merkitys, sillä sen valossa näkee hyvin
lähestyvät tummat pilvet, ja mahdolliset squallit. Niitä ei vielä ole
ollut, mutta nyt alamme lähestyä niitä pituuspiirejä, jolloin
esiintymistodennäköisyys lisääntyy.

Sissillä edelleen kaikki hyvin

Sijainti klo 12.00 UTC Lat 15*15,1´N Lon 37*52,3´W
Suunta 270*
Nopeus 6,3 kn
Tuuli 8,5 m/s E
Matkaa tehty 1685 nm, ja jäljellä on 1339 nm, edellinen 24 h 152 nm.

Terkuin kippari Hannu ja miehistö


Hiiohoi…

Day 14

Tästä päivästä tulee jälleen kuuma päivä.

Eilinen itapäivä sujui ilman isompia mainittavia juttuja. Miehistön kesken
kyllä juttua riittää, mutta ei niitä voi tähän kirjoittaa.

Viimeisen tuhannen mailin alku lähenee, ja sitä myötä
spekulointi maaliintulopäivästä ja ajasta. Kun viimeinen tonni
yrähtää käyntiin, jokainen täyttää lappun arvioidun
saapumisajan. Tarkimman arvauksen tehneelle kippari on luvannut
palkinnoksi rompunchin!!!

Sääennusteet näyttävät hyvien pasaatien jatkuvan, ja vielä voimistuvan
viimeisten päivien ajaksi. Vauhtia siis riittää, mutta toivottavasti ei
vaarallisia tilanteita. Tähän saakka kaikki on mennyt erittäin hyvin, ja
miehistö on muistanut turvallisuusohjeet. Vene ja kaikki purjeet ovat
ehjänä.

Ainoa pikku murhe kipparilla on kylmälaitteiden jäähdytysvesipumpun
ilmansaanti? Se aiheutaa sen, että jäähdytykseen tarvittava vesivirta ei
ole maksimaalinen, ja siitä seuraa, että kompressorit käyvät turhan
kuumana, ja kuluttavat virtaa huomattavasti normaalia enemmän. Kerran
sieltä on jo saatu ilmat pois, mutta taas sitä vain jostain tuli?
Onneksi kipparilla ei ole taipumusta meripahoinvointiin, ja pystyy
touhuamaan konehuoneessa. Siellä on vain todella kuuma.

Tällä hetkellä menemme kahden muun meidän luokan veneen kanssa lähes
rinnakkain. Ruotsalainen Kapalai, Najad 460, on pari mailia pohjoisempana,
ja toinen on ranskalainen Dufour 425, Manihi, joka on pari mailia
pohjoisempana, ja kymmenen mailia jäljessä.

Meidän kurssi vie hieman liian pohjoiseen, muttat tällä tuulensuunnalla
emme muuhun järkevään suuntaan pysty purjehtimaan.
Tällä purjeasetuksella olemme seilanneet Kap Verdetä saakka, mutta ehkä
parin päivän kuluttua teemme jiipin.

Luokkajohdossa oleva norjalainen Tiffin, Arcona 400, leikkasi viime yönä
meidän edestä huomattavasti etelään päin. Nyt olemme siitä jäljessä 11 nm,
ja saman luokan Kapalai on siirtynyt meidän edelle 8 mailia.

Yövahdeissa on uskomattoman hienoa olla, kun lähes täysikuu valaisee
merta. Viime yökin oli muutamaa pientä pilvenhattaraa lukuunottamatta
täysin kirkas.
Ensi yönä kuu on jo 98%, ja valoa riittää.

Hyvin lähekkäin oavat veneet toisiaa.

Tännän on pentterivuorossa Miikka ja Hannu R. Lounaaksi tarjottiin ensin
keittiön tervehdyksenä paistettua Cobiaa pahhdetulle jyväleipäpedillä.
Cobia on nyt selvästi ykkönen saaliskalojen maussa, suorastaan
herkullinen.
Lounaana on bataattikeitto, ja päivälliseksi kipparin toivomukssta
kanafilettä, ja jotain lisukkeita?

Täällä sitä vain purjehditaan Atlantin valtamerellä!

Sissillä edelleen kaikki hyvin, ja kaikki miehet samassa veneessä.

Sijainti klo 12.00 UTC Lat 15*47,9´N Lon 40*23,8´W
Suunta 275*
Nopeus 6,3 kn
Tuuli 7 m/s E
Matkaa tehty 1837 nm, ja jäljellä on 1193 nm, edellinen 24 h 152 nm.

Terkuin kippari Hannu ja miehistö


Hiiohoi…

Day 15, kaksi viikkoa merellä tuli täyteen.

Tästä päivästä tulee jälleen eilistä kuumempi päivä!

Eilen tarinoitiin illalla, kuinka aika on vierähtänyt nopesti. Päivät vain
vierähtävät aamusta iltaan ja illasta aamuun. Yövahdit ovat uskomattoman
valoisia kuun loistaessa taivaalla. Ensi yönä on täysikuu. Muutamana yönä
ehdimme näkemään kuun nousun merestä. Nyt kuu loistaa jo illalla
taivaalla, kiertäen perän takaa meidän yli, ja laskee länteen yhdessä
auringon reitin kanssa.

Tänään tehtiin jiippi!!! Tuulen sunta muutui täysin itään, ja kulma kohti
maalia St Lucialla alkoi näyttää sellaiselta, että jiipin jälkeen
pääsemme lähes suoraan perille.
Eilen illalla oli AISissa useita veneitä, joiden keulat osoittivat etelän
ja lounaan välille suntaa 230*, kun suora suunta maaliin oli 270*. Meillä
jatkui kohtuullisen hyvät tuulet, ja jatkoimme sitkeästi suoraan vain 15*
liian ylös.

Eilen illalla vähän ennen auringon laskua kela takakannella innostui
soimaan oikein kunnolla. Sami oli ensimmäisenä kiinnivavassa, aj akippari
riensi avuksi. Heti oli selvää, että nyt on kunnon kala kiinni. Yhtään ei
kalaa saatu tulemaan pumppausyrityksistä huolimatta. Pakko oli rullata
keulapurje sisään, ja ottaa isosta purjeesta vetoa pois.
Vähän kerrallaan yhteistyössä kipparin taivuttaessa vapaa ja Samin nopesti
kelatessa saatiin hirmua lähemmäs venettä.
Onneksi eka koukkaus onnistui, sillä tällä merten jätillä oli koukku enää
vähän suupielessä kiinni. Reissun komein mahi mahi saatiin kuvattavaksi.
Painoksi aarvelimme n. 10 kg. Taas on tuoretta kalaa jääkaapissa. Vielä
emme ole kyllsätyneet kalaan. Miehistön paremmuusjärjestys kaloille tähän
mennessä.

1. ehdottomasti Cobia
2. mahi mahi
3. wahoo

Targakaaressa roikku jo kome kokoelma pyrstöjä. Onpa siellä yksi lentokala
ja mustekala (squid), jotka löytyivät aamulla veneen kannelta

Tänään on moninkertanen juhlapäivä…kaksi viikkoa merellä…viimeinen
tonni alkaa…ja tietysti onnistunut jiippi. Kaiken kunniaksi kippari
kaivoi kätköistään Barbadokselaista Mount Gay rommia…maistui.

Jiippi täällä ei ole ihan yksinkertainen. Keulapurjeessa on varsinaisen
skuuttiköyden lisäksi kaksi alagaiaa, ja puomissa ylägaia.
Ensin keulapurje rullataan lähes sisään, puomia vedetään ylös
mastokiskolla, ja skuuttiköysi laukaistaan. Puomi viedään etustaagin alta
toisen puolen skuuttiköyteen, ja molemmat gaiat viedän mukana.
Keulapurjetta avataan, puomia lasketaan ja kaikki köydet viedän oikeassa
järjestyksessä omiin kiinnityspisteisiin. Sitten lopuksi jiipataan isopurje
, ja kiristetään preventterillä.
Kaikki köydet pyritään tuomaan Avotilaan, niin kannelle ei tarvitse könytä
säätöjen takia. Turvallisuutta sekin.
Kun tähän lisätään veneen keikkuminen kolmen metrin mainingeissa, niin
onnistunut jiippi on varmasti rommin arvoinen.

Tänään on pentterivuorossa Sami ja Peter. Taitaa olla tuoretta paistettua
mahi mahia tarjolla.

Itsenäisyyspäivän menyy on myös suunniteltu, mutta siitä sitten lähempänä
juhlapäivää. Hyvältä näyttää ja erityisesti maistuu. Kotimaisuutta on ukana
sopivasti.

Tuoreet sääennusteet vahvistivat sen, että pasaatit näyttävät jatkuvan
maaliin sakka.

Täällä sitä vain purjehditaan Atlantin valtamerellä!

Sissillä edelleen kaikki hyvin.

Sijainti klo 12.00 UTC Lat 16*14,7´N Lon 42*59,0´W
Suunta 255*
Nopeus 6 kn
Tuuli 7 m/s E
Matkaa tehty 1993 nm, ja jäljellä on 1046 nm, edellinen 24 h 156 nm.

Terkuin kippari Hannu ja miehistö


Hiiohoi…

Day 16, ja viimeinen 1000 nm menossa.

Tästä päivästä tulee jälleen kuuma päivä!

Yö vierähti täyskuuta katsellessa ja ihmetellessä, kuinka valoisaa voi
olla yöllä merellä. Tosin koko yötä ei kuu loistanut, vaan välillä edessä
oli pilviharsoa.

Tänään oli aamuvahdissa kippari Hannu ja Ari. Auringon nousun aikaan
laskettiin siima perään. Asiantuntija Santeri Kinnunen on virittänyt
meille vieheet huippukuntoon. Aiempaan kalastukseen poiketen, nyt on
yhdessä siimassa kolme erilaista mustekalajäljitelmää.

Taas ei mennyt laskusta kuin n. 15 min, niin kela soi. Ari ehti
ensimmäisenä jarruun, ja totesi, että nyt taitaa mennä siima ulos
kokonaan. Yhdessä kuitenkin onnistuimme pysäyttämään kalan. Heti oli
tiedossa, että nyt on iso siiman päässä.
Yhtään ei pumppamalla saatu lähemmäs. Hannu kelasi keulapurjeen sisään
vauhdin hidastamiseksi.
Teime kaikki temput, muttta yhtään ei kala suostunut tulemaan lähemmäs,
emmekä halunneet rikkoa kelaa ( Penn Senator).

Puoli tuntia oli tehty töitä, ja siten kippari otti viiltohanskat käteen,
ja alkoi kiskoa siimasta lähes väkisin siimaa sisään. Aina aallon
työtäessä kädessä tuntui sen verran kevennystä, että siimasta uskalsi
vetää. Kun 50 min oli kulunut, saatiin kala senverran lähemmäs, että
pääsimme näkemään sen.
Yllätys oli suuri, kun meillä olikin siiman päässä kaksi kymppikiloista
mahi mahia. Onneksi molemmilla oli koukut todella tukevasti kitalaessa
kiinni, että onnistuimme koukkaamaan molemmat kalat kannelle.
Onneksi koko taistelu on nyt videoitu. Joskus senkin näytämme.

Nyt on tuoretta kalaa riittävästi koko loppumatkaksi, ja päätime lopettaa
kalastamisen, sillä kalastamme vain ruuaksi.

Tuplatärpin kunniaksi otimme kunnon rommipaukut.

Tänään oli lounaaksi paistettua mahi mahia riisipedillä. Salaatit
loppuivat eilen. Kasviksina lautasella oli porkkana- ja kurkkulohkoja sekä
tomaattia. Maistui todella hyvälle.

Huomiseksi otettiin pakastimesta jauheliha sulamaan.

Tänään klo 20.00 on palautettava maaliintuloveikkaus. Purkkiin laitetaan
veikkauslapun lisäksi jokaiselta 20€, ja voittaja tarjoaa maalissa koko
miehistölle koko rahalla juomaa. Reilua eikö vain. Kaikki voittavat!!!

Tällä hetkellä AISissa näkyy meidän eteläpuolella yksi purjevene 12,5 nm
päässä. Muuten on aivan tyhjää.

Täällä sitä vain purjehditaan Atlantin valtamerellä!

Sissillä edelleen kaikki hyvin.

Sijainti klo 12.00 UTC Lat 15*18,0´N  Lon 45*23,1´W
Suunta 260*
Nopeus 6,5 kn
Tuuli 7,7 m/s E
Matkaa tehty  2145 nm, ja jäljellä on 904 nm, edellinen 24 h 149 nm.

Terkuin kippari Hannu ja miehistö


Hiiohoi…

Day 17, ja viimeinen 1000 nm menossa.

Tästä päivästä tulee jälleen kuuma päivä!

Tänään on blogi todella lyhyt, sillä olemme viettäneet Sissillä ”Älä tee
mitään” päivää.

Yön tapahtumia oli vain, kun meidät perän takaa pohjoisen suuntaan
ohittanut vene, Luna Hanse 585, otti meihin VHF-yhteyden ja kyseli
kuulumisia.

Öisin on esiintynyt yhä enemmän pilviä, ja odottelemmekin ensimmäisten
squallien ilmestymistä tutkaan. Emme me niitä kaipaa, mutta kokemus se on
sekin.
Kuu on edelleen suuri ja illan ensimmäinen vahtipari voi ihailla merestä
nousevaa kuuta.

Kalaa on jääkaapissa niin paljon, että emme kalastaneet tänään. Takakannen
spa oli käytössä muutaman kerran. Sississä ei tuoksu miehen hiki! Huomenna
vaihdetaan aluslakanat ja tyynylinat Suomen itsenäisyyspäivän kunniaksi.

Aamu alkaa lipunnostolla klo 8. Sitten soi Finlandia, ja kohotamme lasit
ja kolminkertaisen eläköönhuudon itsenäiselle Suomelle. Päivä jatkuu aika
leppoisissa merkeissä seurustelun, pikkunapostelun ja hyvien juomien
nauttimisen parissa, mm hirvenlihaa, ruisleipää, ja lopuksi kunnon
pihvipäivällinen.

Laitamme viestin ARC blogisivuille, että muut veneet kunniottaisivat Suomi
100 juhlapäivää siten, että kukaan ei ohita suomalaisia purjeveneitä
päivän aikana.

Täällä sitä vain purjehditaan Atlantin valtamerellä!

Sissillä edelleen kaikki hyvin.

Sijainti klo 12.00 UTC Lat 14*48,7´N Lon 47*46,7´W
Suunta 255*
Nopeus 6,0 kn
Tuuli 7,7 m/s E
Matkaa tehty 2290 nm, ja jäljellä on 764 nm, edellinen 24 h 145 nm.

Terkuin kippari Hannu ja miehistö

Tässä vielä Sissiltä tullut menu Itsenäisyyspäivälle:
MENU SUOMI 100


Hiiohoi…

Day 18

Tästä päivästä tulee jälleen kuuma päivä!

Eilinen ”älä tee mitään päivä” sai toimintaa aikaan Sissillä illan
alkaessa hämärtyä.
Tuli tieto, että saksalaisessa purjeveneessä oli loukkaantunut miehistön
jäsen. Ei välitöntä hengenvaaraa, mutta päähän tullut haava, noussut
korkea kuume, ja tarvittaisiin antibiootteja.

Sijaintitiedon mukaan olimme n. 18 mailin päässä avuntarvitsijasta. Saimme
VHF-yhteyden, ja samalla tilannetiedotuksen. Heillä oli ollut
antibiootteja, mutta eri tyyppisiin ongelmiin. Annoin meidän
satelliittipuhelimen numeron ja ovat yhteydessä, jos tilanne muuttuu.
Sillä hetkellä kuume oli laskemassa.
Purjehdimme koko tämän päivän näköyhteydessä, mutta eivät onneksi
tarvinneet lisälääkitystä.

Yö meni aika vahdikkaasti. Tuuli kääntyi enemmän sivulle, ja kipparin ja
Arin vahtivuorolla päätimme tehdä jiipin isopurjeeseen. Tuuli jäi
kuitenkin suunanmuutoksen jälkeen liiaksi taakse, eikä haluttua
lisävauhtia saatu.
Päätimme palata virsarille, ja teimme jiipin myös genoaan, ja otimme ison
takaisin suojan puolelle. Näin saatiin vauhtia kuutisen solmua, ja suunta
voitiin pitää suoraan maaliin.

Suomi 100v itsenäisyyspäivä valkeni aurinkoisena. Poikkeuksellisesti koko
miehistö oli hyvissä ajoin hereillä.

Tasan klo 8.00 oli lipunnosto. Namibian rauhanturvaaja Sakari sai tämän
kunniatehtävän. Taustalla soi Finlandia ja Sakari seisoi kunniavartiossa
takakannella koko arvokkaan hetken.

Heti perään kippari tarjoili avotilaan Napue geeteen Fentimans tonicilla
kurkkusiivulla ja jääpaloilla. Kippari nosti lasin, onnitteli Suomea 100v
itsenäisyyspäivänä, ja ehdotti kolminkertaista eläköönhuutoa itsenäiselle
isänmaallemme. Kyllä se kajahti komeasti. Sitten soitimme Finlandian
kunnon volumella.

Finlandian jälkeen Sami pyysi puheenvuoron. Hän oli illalla kirjoittanut
miehistöstä kronikan. Teemana oli suomalaisuuden arvot ja mistä
suomalaisuus syntyy ja miten miehistömme näitä arvoja edustaa viedessään
niitä mukanaan maailman merillä.

Samin sanoin ”Mitä on suomalaisuus? Mistä aineksista se syntyy?
Suomalaisuus syntyy 5,5 miljoonasta eri tarinasta ja ominaisuudesta.
Näistä tarinoista on kahdeksan lastattu Sissin kyytiin Suomen täyttäessä
100 vuotta.

Sinusta Pasi tulee mieleeni tukkoon paskottu vessa. Edustat
vaatimattomuutta ja sitä ettei suomalainen tee urotyöstään suurta numeroa.
Riittää, että toteaa: WC on nyt epäkunnossa.

Sakke puolestaan edustaa aitoutta ja kykyä näyttää tunteita. On
suomalaisuutta todeta ääneen: V***u, siuta en oo nähny ikinä tai sehän
tykkää rakkaudesta niinku miekii.

Miikan peräkannella peseytyminen tuo mieleeni puhtauden ja puhtaan Suomen
luonnon, saunan ja sen monet sieluakin puhdistavat voimat. Miikka edustaa
myös Suomalaista sivistystä ja kulttuuria päätellessään kolmatta
kirjaansa. Oppimisessakin me suomalaiset olemme maailman huippuja.

Hannu R, olet tuonut Sissiin suomalaisista ominaisuuksista uteliaisuuden
ja vallitseviin olosuhteisiin tyytymisen. Täällä me nyt ollaan Atlantin
valtamerellä. Kuten sinäkin, me suomalaiset olemme kiinnostuneita
vieraista kulttuureista, kuten vaikkapa norjalaisuudesta. Uteliaisuutesi
ulottuu myös eläimiin. Olet toivonut näkeväsi valaan silmän. Toivottavasti
et tarkoita p*rs’silmää. Sehän olisi jo ruotsalaisuutta.

Ari, sinä osaat pelkistää ja yksinkertaistaa asioita. Esimerkilläsi olet
opettanut meille, että salaatiksi riittää halkaistu tomaatti ja
kalastukseen raaka voima ja rommi. Jos on kiire, riittää kolme nopeaa ja
olut.

Pete muistuttaa meitä siitä, että omavaraisuus ja huoltovarmuus ovat
tärkeitä suomalaisille. Korpikuusenkyynel on ryydittänyt itsevarmuuttamme,
jotta rohkeus riittää sen turvin lähestymään vaikkapa toista sukupuolta.
Oletkin ansiokkaasti huolehtinut siitä, että lähin pienpanimo ja
viinikellari löytyvät Sissin pilssistä. Liehuuko siniristilippusi toisella
puolella sini-keltaiset värit? Vedätkö toisella kotimaisella? Sekin on
suomalaisuutta.

Kapteenimme Hannu, edustat meille miehistölle mestari-oppipoika asetelmaa.
Perimätieto ja sen myötä optitut asiat tekevät meistä suomalaisista
moniosaajia. Olemme oppineet Sissin miehistössä mikä on viisain reitti
Lucialle, missä puhaltavat koillispasaatit ja miten avataan tukkoon
paskottu vessa pianolangalla keskellä Atlantia. Kaikki tärkeitä ja
hyödyllisiä asioita.

Sami täydentää ominaisuuksiamme huomioimalla, että me suomalaiset olemme
myös monin tavoin tee-se-itse kansaa, eikä peukaloa kannata pitää keskellä
kättä. Olenkin huomannut, että peukalon hienomotoriikka on tie moneen
onneen.

Meistä kahdeksasta seilorista yhteenvetäen: vaatimattomuus, aitous ja
tunteellisuus, puhtaus ja puhdas luonto, sivistys ja oppiminen,
uteliaisuus, pelkistäminen ja asioiden yksinkertaistaminen, itsevarmuus,
perimätiedon siirto ja tee-se-itse mentaliteetti ovat kaikki 100-vuotiaan
Suomen arvoja, joita yhdessä viemme yli Atlantin.

Paikassa 14 astetta 22,2 minuuttia pohjoista leveyttä ja 48 astetta 39,5
minuutia läntistä pituutta, sinun päiväsi, ONNEA SUOMI!” Sami päättää
puheensa. Sisältö peilaa seiluun aikana esiin tulleita asioita ja
ryhmädynamiikkaa, joka ei välttämättä välity lukijalle tilanteeseen
tarkoitetulla tavalla.

Aamiaisella oli kotimaista Sakari Enbusken tuomaa hirven lihaa, ja
Oululaisen leipomon Suomi 100v ruisleipää.

Vapaan seurustelun ja isovanhempien sotakokemusten kertoilemisen jälkeen
käytiin suihkussa Sissin takakannen spa-osastolla. Vaihdoimme puhtaat
vuodevaatteet.

Tänä päivänä kuuntelemme vain suomalaista musiikkia laidasta laitaan.

Tämän päivän kokkina toimii Hannu Rusama.

Puolenpäivän merkinnän jälkeen kippari tarjoili Veuve Gliquot shamppanjan.

Pian tämän jälkeen keittiön tervehdyksenä tuli pannulla paisettua mahi
mahia soija-etikka reduktiolla ja majoneeesilla. Oli taivaallisen hyvää.

Nyt on pentteriä avustamassa joukko miehistöä, ja päivän pääateria alkaa
valmistua.

Hasselbackan perunat, punaviinikastike, ja kunnon naudanpihvit.
Kyytipoikana on tuhti punaviini Chatéau Sissi Tempranillo.

Ilta päättyy Marskin ryyppyyn.

Olemme esittäneet kisaorganisaation kautta oheisen viestin välitettäväksi
muihin kisaveneisiin:

”Hiiohoi…

Finland is celebrating its 100 years independence day 6th of December. S/Y
Sissi is organising gala dinner with open doors starting at 17:00. RSVP
asap. Black tie. You´ll find us somewhere in the Atlantic Ocean.

S/Y Sissi and its crew kindly asks other racing vessels not to overtake
any sailing yacht with Finnish flag :).

We wish everybody happy sailing.”

Täällä sitä vain purjehditaan Atlantin valtamerellä!

Oikein hyvää itsenäisyyspäivää kaikille, ja miellyttävää linnanjuhlailtaa.

Sissillä edelleen kaikki hyvin.

Sijainti klo 12.00 UTC Lat 14*21,0´N Lon 50*10,3´W
Suunta 265*
Nopeus 6,2 kn
Tuuli 8,1 m/s E
Matkaa tehty 2437 nm, ja jäljellä on 625 nm, edellinen 24 h 147 nm.

Terkuin kippari Hannu ja miehistö


Hiiohoi…

Day 18

Tästä päivästä tulee jälleen kuuma päivä!

Toissapäivänä vietetiin ”en tee mitään” päivää. Eilen vietettiin Suomen
itsenäisyyspäivää. Tänään vietetään siivouspäivää.

Miehistö oli eilisen juhlapäivän jälkeen hurjan energisellä päällä.
Takaluukut siivottiin, ja roskapussit ym järjesteltiin uudelleen, ja tilaa
saatiin ihan hyvin. Takahytin pojat Sami ja Peter siivosivat hytin ja
vessan. Kelpaa sillä nyt asustella ja vierailla.

Eilisestä vielä sen verran jälkimaininkeja, että jostain syystä Sissin
miehistöön tule aina huimia kokkeja.
Viiem vuonna Tommi Liimatainen hoiteli itsenäisyyspäivän menyyn. Tänä
vuonna saman hoiti Hannu Rusama. Apua antoivat Sami ja Peter
mm.perunateatterin muodossa. Olihan meillä ihan oikeita Haselbeckan
perunoita kunnon pihvien kanssa.
Hannu Rusama ansaitsee tänä vuonna Sissin Rotisseur-vitjat mielettömän
hyvästä kastikkeesta. Sen aromi kierteli vielä pitkään suun
makunystyröissä.

Illan aikana alkoi sissin taakse kertyä tummia pilviä, ja saimme ensimakua
squalleista. Nämä olivat todella lempeitä, eivätkä vielä näyttäneet
luonnettaan. Koko yön oli kuitenkin tutkanäyttö päällä.

Vrkkaista 5-6 kn vauhtia edetään purjeet virsarilla suoraan maaliin.
Tapahtumia tälle päivälle ei juuri ole, ja päivä vierähtääkin lepäillen ja
sitloorassa tarinoiden.
Juuri lähesty meitä takavasemmalta purjevne, Oyster 56, joka ajaa
genaakkerilla leikkailemalla. Nyt sen suunta on 300*, kun maali on
suunnassa 268*. Sillä on noin 1,5 kn parempi vauhti kuin meillä, mutta
matkaakin kertyy enemmän.

Sääenusteen mukaan huomenna pitäisi tuulla vähän reippaammin, n 20 kn ENE.

Täällä sitä vain purjehditaan Atlantin valtamerellä!

Sissillä edelleen kaikki hyvin.

Sijainti klo 12.00 UTC Lat 14*03,3´N Lon 52*39,7´W
Suunta 265*
Nopeus 6,3 kn
Tuuli 8,0 m/s E
Matkaa tehty 2586 nm, ja jäljellä on 480 nm, edellinen 24 h 149 nm.

Terkuin kippari Hannu ja miehistö


Hiiohoi…

Day 19

Tästä päivästä ei tule kuuma päivä!

Yö oli levoton, vaikka tuulta ei ollut kovinkaan paljon, mutta meri eli.
Maininki oli sekavaa ja korkeaa. Tähtikikas taivas valaisi
merenkulkijoiden tietä, kunnes kuu varasti sen kunnian puoli yhdentoista
aikoihin.

Aamulla auringon noustessa taakse muodostui nopeasti tumma korkea pilvi,
jolla oli jalat vedessä. Pienensimme purjeita juuri oikeaan aikaan, sillä
yhtäkkiä tuuli voimistui ja saimme tämän reissun ensimmäisen oikean
squallin, ja vain heikon sateen.
”Tämä kuitenkin riitti kehäkolmosen sisäpuolella asuville, jotka
ryntäsivät sisään kastumisen pelossa?
Muut sensijaan nauttivat makeavesihuhtelusta iholla. Voi, kun se tekikin
hyvää.”
Huutelivat mokomat sisältä vielä sadekuuron tauottua, että kuivatkaa
penkit, että he voivat tulla ulos.

Sitten tuulta riittikin, ja saatiin Sissille tämän reissun ennätysvauhti,
12,9 kn! Se ”tietenkin”saaatiin, kun kippari oli ruorivuorossa. Tuulta oli
parhaimmillaan 18 m/s.
Nyt ovat mailit alkanet taittua, ja edellisen vuorokauden saldoksi tuli
160 nm. Tälle vuorokaudelle tulee lähes 170 nm, jos tuuli pysyy ennusteen
mukaisena huomiseen saakka.
Maininki on todella komean korkea, ja siitä nauttivat delfiinitki, joita
muutaman päivän tauon jälkeen on taas ympärillämme.

Nyt on jo kova spekulointi maaliintulosta. Lähes varmaa on, että olemme
maalissa sunnuntaina päivänvalolla. Se sopiikin meille, sillä maanantaina
sääennuste näyyttää kelin taas tyyntyvän, ja uskon, että kovin moni vene
ei enää voi käyttää konetta polttoaineen vähäisyyden vuoksi. Meillä
sensijaan on polttoainetta riittävästi tankissa.

ARCltä tulleiden postien mukaan joillakin on ongelmia virran riittävyyden
kanssa, ja he ovat ilmoittaneet ajavansa yöllä ilman ajovaloja.
Kanssaveneilijöitä on siksi kehotettu pitämään riittävää tähystystä
kannella. Ilmeisesti polttoainetta ei riitä akkujen lataamiseen.

Keskeyttäneitä eri syistä on tällä hetkellä 6 venekuntaa.

Sissillä purjehditaan hyvissä voimissa paistetun mahi mahin voimalla.

Sissillä edelleen kaikki hyvin.

Sijainti klo 12.00 UTC Lat 14*03,3´N Lon 52*39,7´W
Suunta 265*
Nopeus 6,3 kn
Tuuli 8,0 m/s E
Matkaa tehty 2586 nm, ja jäljellä on 480 nm, edellinen 24 h 149 nm.

Terkuin kippari Hannu ja miehistö


Hiiohoi…

Day 19

Tästä päivästä tulee kuuma päivä!

Nyt ovat mailit alkaneet taittua. Edellinen vuorokausi oli jo 174 nm/vrk.

Eilen oli vauhtipäivä, kuten blogissa kerroimmekin. Ari siirsi ensin
kipparin huippuvauhdin 12,9 historiaan ohjaamalla hyvässä surfissa
näyttöön 13 kn.
Iltayön aikana tuuli pysyi 16-18 m/s vaiheilla, ja ennen yöunia
pienensimme keulapurjetta vielä kolme kierrosta. Sillä ei ollut
huippuvauhtiin muuta merkitystä, mutta meno tasaantui, kun keula ei ollut
liian tehokas.
Kuu nousi vasta 23.39 paikallista aikaa, ja pimeän ajan käytimme
autopilottia. Se näytti kaapin paikan toisille, ja nyt on Sissin
huippuvauhti huima 15,2 kn!!!

Yön aikana tuuli alkoi moinata, ja oli aamun valjetessa enää 11-13 m/s.

Avasimme keulapurjetta vielä pari kierrosta, ja tuulen yhän moinatessa 10
m/s tiennoille avasimme ison lähes kokonaan. Nyt saimme vauhdin säilymään
seitsemän solmun tienoilla, ja meno oli aika miellyttävää.

Keräämme nyt maileja, sillä huomenna tuuli on ennusteen mukaan enää 5m/s,
ja kun maininki ei laske nopeasti se voi merkitä keikkuvaa menoa
loppumaileille.
Ne purjehtijat, joille maali häämöttää vasta maanantaina, on luvassa lähes
tyyntä säätä.

Todellakin loppumaileille. Nyt on varmaa, että ylitämme maalilinjan
sunnuntaina puolipäivän paikkeilla. Ylitämme ensi yönä 60 W pituuspiirin,
ja siirrämme kelloa vielä tunnin taaksepäin. Sen jälkeen aikaero Suomeen
on kuusi tuntia.

Päivällä oli miehistöllä hiljaisempaa avotilassa. Kippari kyseli tämän
hetken ajatuksia. Ajatuksissa on tietysti ykkösenä saada pitkästä aikaa
yhteys koteihin. Yllättävän monella on myös mielessä, että tämä purjehdus
loppuu. Mitä sitten? Miltä se tuntuu. Kuudennen täyttyvän Atlantin
ylityksen kokemuksella voin kipparina sanoa, että olo on tyhjä. Niin
voimakas tunnekokemus on ylittää Atlantti pienellä purjeveneellä. Huomenna
se konkretisoituu kaikille, kun kiinnitämme Sissin Rodney Bayn sataman
laituriin, ja astumme kiinteälle maalle.

Sissillä huumori kukkii, nauru raikaa, ja edelleen kaikki hyvin. Tämä
porukka on hitsautunut erittäin hyvin yhteen. Kaikille on muodostunut omat
lempinimet, mutta ehkä jätämme ne tämän huippuporukan sisälle.

Tällä hetkellä vesikone tekee meille makeaa vettä, että saamme peseytyä
puhtaaksi ennen maihin astumista.

Sijainti klo 12.00 UTC Lat 14*02,3´N Lon 528*15,5´W
Suunta 265*
Nopeus 7,2 kn
Tuuli 8,0 m/s ENE
Matkaa tehty 2920 nm, ja jäljellä on 155 nm, edellinen 24 h 174 nm.

Seuraava blogi tulee maalin jälkeen St Lucialta. Emme lupaa sitä heti
huomenna, sillä miehistöllä saattaa olla aluksi vähän muita kiireitä.

Terkuin kippari Hannu ja miehistö


Hiiohoi…

Day 20

La Tierra huudettiin klo 05.55!!! Huutaja Hannu Rusama, ja todistamassa
Sami Ventovuori ja Peter Andersson.

Atlantin ylitys on enää 28 viimeistä mailia vaile valmis. Purjehdus jatkuu
5 solmun nopeudella suoraan Pigeon Islandin pohjoiskärkeen, jonne on
matkaa 28 nm.
Aurinko nousee, ja tästä tulee kuuma ja ikimistoinen päivä.

St Lucian lippu on nostettu oikean saalingin alle. Täältä tullaan Rodney
Bay ja rompunch!!!

Koko miehistö on kannella.

Päääkone käynnistetty, että saamme kaikki kunnon lämpimän makeavesisuihkun.
Puhtaat vaatteet päälle, ja hyväntuoksuiset miehet asatuvat maihin ja
suuntaavat ehkä rantabaariin.

Aurinkoisin terveisin Sissin miehistö


Hiiohoi…

Sissi ylitti maalilinjan klo 11.55,40 paikallista aikaa. Vielä muutama
sata metriä ennen maalilinjaa jouduimme (saimme) tehdä vendan. Se olikin
tämän purjehduksen ainoa.

Voitte vain kuvitella, mikä huuto ja fiilis oli sissillä Kun Sami ilmoitti
mastolta maalilinjan ylittyneen. Sakke kirjasi sen ylös plotterinäytöltä
sekunnilleen.
Sitten kajahti Finlandia kaijareista voimalla.

Purjeet pakettiin, ja VHFllä ilmoitus tulosta satamaan, ja kysely
laituripaikasta. Se oli tällä kerralla kapea väli kahden toisen veneen
välissä.
Siihen se vain kipparin ohjastamana taittui, ja köydet kiinni.

Laiturilla odotti virallinen vastaanottokomitea. Paikallinen soitteli
steelpannulla todella taitavasti, St lucian matkailuministeriön lahjana
ojennettiin perinteinen hedelmäkori, jossa oli myös hyvä Chairman Reserve
Finespiced Original rommia.
Sitten se koko matkan puhuttu rompunc. Maistui!!!

Laiturille ja Sissin takakannelle kokoontui pian joukko
kanssaveneilijöitä.

Vielä oli jäljellä Möet shamppanja. Komeasti korkki kaarsi taivaalle, ja
kuohujuoma nautittiin hartaasti.

Sissillä kaikki meni hyvin. Samaa ei voi sanoa useista
kanssakilpailijoista. Purjeita on rikottu oikein urakalla. Polttoainetta
ei lopusso ole riittänyt edes akkujen lataamiseen. On käsiä paketissa ja
pienempiä vammoja paikkailtu laastareilla. Yhdeltä on jalka murtunut jne.

Me etenimme rauhallisesti välttäen turhia riskejä. silti olimme maalissa
91 maalilinjan ylittänyt vene, ja valtaosa on meitä suurempia, ja
kovemmilla kertoimilla olevia veneitä. Varmaan lopullisessa tuloslistassa
olemme huomattavasti korkeammalla, mutta sillä ei ole suurta merkitystä.

Sissin mukana on Suomessa taas kuusi uutta Atlantin ylittäjää. Pasilla oli
ylitys jo aiemmin.

Pitkä ilta sujui sitten perinteisesti ”pikkuohjelman” parissa.

Nyt on tyhjä olo, mutta tästä se taas lähte nousukiitoon, kun huomenna
suuntaamme Marigot Bayhin.

Sissi on nyt ylittäny Atlantin seitsemän kertaa. Tämä legi on tuotu
hienoon päätökseen, ja totean aikoinaan radion viisasten kerhon vetäjän
sanoin ”Palaver on päättynyt”.

Oikein hyvää joulun odotusta kaikille!

Purjehdus kesti 21 vrk 55 min ja 40 sek
Matkaa kertyi 3086 nm

Kippari Hannu Hartman ja Sissin miehistö
Peter Andersson, Sami Ventovuori, Sakari Enbuske, Pasi Ukkola, Ari
Kukkola, Miikka Maijala ja Hannu Rusama

Tervetulojuomat saapuvat

Ylittäjille!!!