ARC 2016

 

STARTTI: 20.11.2016 Las Palmas klo 12.30 (UTC)
MAALI: St. Lucia noin 18 vrk lähdöstä…

Tällä sivulla seuraamme s/y Sissin matkaa kohden Karibiaa.
Saamme sateliittipuhelimen välityksellä päivityksiä etenemisestä.

Kipparina: Hannu Hartman


20.11.2016

Hiiohoi!!!

ARC 2016 lähtöpäivä oli lämmin, aurinkoinen ja heikkotuulinen, mutta se ei
miehistön fiilinkiä latistanut.
Useassa veneessä oli vielä monenlaista touhua, mutta Sississä oli kaikki
laitettu kuntoon jo hyvissä ajoin. Lähtöpäivän aamuna saimmekin keskittyä
rauhassa tulevaan kolmeen viikkoon.

Ruokaa ja juomaa oli hamstrattu jo useiden päivien ajan kahdeksan miehen
tarpeisiin.

Veneet alkoivat irrottautua laiturin kahleista, ja aallonmurtajalla oli
paljon erimaiden saattoväkeä. Näkyi siellä yllättävän paljon
suomalaisiakin lippuja heiluttamassa ja hyvän matkan toivotuksia
huudellen.

Tänä vuonna ARC:hen osallistuu kaikkiaan 290 venekuntaa 31 eri maasta.
Purjehtijoita on mukana n. 1500.
Mukana on veneitä, jotka ottavat kisan ihan tosissaan, ja sitten on niitä
joille ainut tavoite on päästä turvallisesti Atlantin yli.

Sissin vieressä satamassa oli Baltic 50, ja heillä oli kuunianhimoinen
tavoite ylittää Atlantti 10-12 vuorokaudessa. Ihailimme heidän
purjevalikoimaansa, joita North Sailsin valtavissa puseissa oli yhden
tavallisen veneen hinnan verran.
Erikoista oli myös, että tässä Gordons nimisessä veneessä oli
hiilikuituvantit! Ei keularullaa, vaan hiilikuituetustaagiin vaihdettiin
purjeita varmaan aika tiheään.

Me ylitimme lähtölinjan pari minuuttia paukun jälkeen, ja nyt illan
alkaessa pikku hiljaa hämärtyä, olemme jo edenneet 23 mailia. Juuri äsken
nostimme genaakkerin keulaan. Tuuli on NNE ja vaivaiset 3,5 m/s ja
nopeutemme 4,4 kn. Suunta on aika suoraan Kap Verdelle.

Olemme nyt illan hämärtyessä Gran Canarian eteläkärjen kohdalla, ja
auringon noustessa emme toivottavasti enää näe maata.

Yövahdit alkavat klo 20.00 ja takahytissä asuvat Pete ja Sami aloittavat.
Yövahdit ovat kolmen tunnin mittaiset, ja näin jokaiselle parille tulee
vain yksi vahti yössä.
Aallokko on hyvin maltillinen, eikä meritauti onneksi ole noussut Sissiin.

Odotettavissa rauhallinen yö.

Sissillä kaikki hyvin.

Terkuin Sissin miehistö


21.11.2016

Hola Sissiltä!

Ensimmäinen vuorokausi on takana, ja yöllä hyvin levännyt miehistö
keskusteli vielä aamupuuroa nauttiessamme uskomattoman hienosta
tähtitaivaasta, ja ihmetteli, kun yöllä ei ollutkaan pimeää. Tosin kuu,
joka nousee taivalle kohta puolen yön jälkeen valaisi vain ajoittain
pilviverhon raoista.

Tuuli on ollut hyvin vaihtelevaa, ja sääennusteen mukainen Afrikan
rannikon parempi tuuli oli vain ennuste. Illalla nostimme genakkerin
keulalle keräämään heikon tuulen kaiken voiman, mutta illan pimetessä
otimme käyttöön genoan ja isopurjeen.

Aamulla uuli heikkeni huomattavsti, ja otimme taas käyttöön genaakkerin,
jonka jalustimme spinnuksi. Tällä yhdistelmällä etenemme 4-5 kn
nopeudella kohti lounasta, jossa pitäisi huomenna löytyä hyviä 15 kn NNE
tuulia.

Maininki on ollut todella matala, ja se on antanut aikaa totutella kolmen
viikon keinuvaan kotiimme. Kenelläkään ei ole ollut mitään merkkejä
meritaudista, ja vaikka meri jossain vaiheessa varmasti näyttää meille
luontoaan, emme usko sen enää nousevan Sissiin.

Ilkka veti ensimmäisen kalan kannelle aamulla, mutta bonito oli sen verran
pieni kahdeksalle jaettavaksi, että päästimme sen takaisin. Kohta iski
uudelleen tosi peto, ja nyt oli ensimmäisenä vavassa kiinni Sakari. Siiman
toisessa päässä oli kuitenkin sen verran iso vastustaja, että siimaa meni
ulos rivakkaa tahtia, eikä 38 kg:n siima kestänyt. Atlanttia ei siis ole
vielä kalstettu tyhjäksi.

Meillä on miehistössä taas kerran aivan erinomaisia kokkeja.
Ruokalistallla on ollut mm. tortillat kasvismuhennoksella, Basmatiriisiä
ja banaanikanaa aasialaisittain maustettuna,Timon sissirisotto.
Valitettavasti makuja emme voi välittää blogin mukana, mutta maut
viipyivät pitkään suussa.

Tässä Timon resepti tortilloille:

Pannulle pilkotan sipulit( ei silputa ), tomaatit lohkoiksi, porkkana
suikaleet, punainen parika lohkottuna. Muhimaan ilman rasvaa pannulla
miedolla lämmöllä, ja annettaan kiehua hissukseen kasvisten omassa
nesteessä, kunnes neste alkaa hävitä.
Lisätään fajitas maustepussi ja aivan lopuksi mascarpone juusto
sekoitetaan joukkoon, ja annetaan muhia.

Tacon pintaan sivellään quokamolella maustettulla tuorejuustolla, ja
mössöt päälle ja kohti ”ääntä”.

Kannattaa maistaa!!!!

Nyt valmistellaa lounaaksi pestoperunoita, paahdettua munakoisoa, ja
vihersalaatti.
Aurinko paistaa lämpimästi!

Sijainti 21.11. klo 12.00
26*08,7´N, 15*40,5´W
suunta 228 * ja nopeus 4-5 kn, matka ensimmäinen 24 vrk 122 nm veden
suhteen.

Sissillä kaikki hyvin

Terkuin Sissin miehistö


22.11.2016

Hiiohoi…

Juuri, kun olin lähettänyt eilisen blogin, niin peräkannella alkoi
tapahtua. Sakella oli vavan pässä kunnon kala. Tovin taistelun jälkeen
kannelle nousi komea mahi mahi.
Ilkka kiiruhti avuksi, ja otti kalan koukusta.

Seuraavaksi haettiin tainnutusrommipullo. Sen myrkyn nähtyään mahi
ajatteli käydä vielä viimeisen taistelunsa. Tukevalla potkulla irrottautui
Ilkan tiukasta otteesta…seuraavalla potkulla suunta olikin jo kannelta
mereen, eikä Ilkan komea tiikerisyöksy enää auttanut, vaan mahi pääsi
takaisin mereen.
Sinne hyppäsivät hyvät kalafileet, mistä olivat tulleetkin.

Eilinen päivä oli taistelua kevyen tuulen kanssa. Käytössä oli vain
genaakkeri keulalla, mutta kun sekään ei enää pysynyt muodossaan, niin oli
pakko käynnistää kone.
Kolmen ja puolen tunnin ajelun jälkeen nostimme taas purjeet ylös, ja
pääsimme purjehtimaan 2-3 solmun nopeudella.

Yöllä vahteja ilahdutti runsaat sädehtivät fosforiplanktonvanat muuten
lähes sileällä merenpinnalla. Huipennus tuli, kun delfiinien selkäevät
leikkasivat tyyntä pintaa, ja jättivät jälkeensä upean fosforivanan.

Yön aikana ilmestyi Sissin pohjoispuolelle reilun parinkymmenen veneen
joukko, jotka näkyivät AISissa.

Aamuyön tunteina oli jo hyvin vaikea pitää Sissi suunnassaan, mutta klo 6
alkoi poskilla tuntua tuulen voimistumista, ja pian kiidimme jo auringon
noustessa ihannesuuntaan kahdeksan solmun vauhdilla.
Koko aamupäivän on näkynyt veneitä, ja kaikilla on sama suunta…Karibia.

Ruokana oli eilen tuorekasviksilla täytetyt tortillat ja jälkiruokana
banaaniletut mustikkahillolla ja kahvi.
Nyt Sakke kokkailee pentterissä kaalipataa, kun samalla hyvä kahvin tuoksu
leijailee miehistön neniin.
Pete on kuvaillut ahkerasti tapahtumia veneessä ja sen ulkopuolella.

Sissin takakansi on ollut aamupäivän aikana kuntoilualueena. Tommilla oli
kova lihaskuntoharjoitus, kippari teki tavoiteajan lankutuksiin neljällä
minuutilla  ja Sami aloitti merivesisuihkut.

Edelleen NW tuulta riittää 8-9 m/s voimalla, ja jos ennuste pitää
paikkansa, niin vauhtia riittää ainakin muutamaksi päiväksi. Toivotavasti
sitten jo pasaatit heräävät, ja päsemme niiden mukana St Lucialle.

Sissillä kaikki hyvin.

Sijainti klo 12.00 25* 17,7´N ja 17* 31,5´W
suunta 245*, nopeus 7,8 kn, tuuli NE 8-9 m/s
24 h matka 110 nm ja kokonaismatka 232 nm

Terkuin Sissin miehistö


23.11.2016

Hiiohoi…
Keskiviikkopäivä valkeni merellä hurjassa keikutuksessa. Eilisestä
iltapäivästä saakka olemme saaneet nauttia valtameripurjehduksen
ikävämmästä puolesta.
Tuli alkoi voimistua, ja aallokko kasvaa. Reivasimme purjeita lähes
puoleen, mutta vauhtia riiti seitsemän kahdeksan solmun välille. Tuuli
vakiintui 12-14 m/s ja puuskat olivat 16 m/s.
Aallokko kasvoi, ja meno muuttui keikkuvaksi. Sitä on nyt kestänyt lähes
vuorokauden, eikä kukaan ei ole nukkunut levollisesti.
Nyt alkaa tuuli hellittämään, mutta maininki jää, ja keikutusta on
tiedossa vielä ainakin huomiseen saakka.

Kalaonni kääntyi, kun Sakke kelasi kannelle komean mahi mahin. Kippari
filerasi sen, ja nyt on tiedosa tuoretta lähiruokaa lounaaksi.

Edellisestä vuorokaudesta ei ole paljon kerrottavaa, sillä kaiki ovat
yritänet ottaa levon kannalta, ja veneessä liikkuminen on tosi hankalaa.
Jos hyvä puoli tästä etsiään, niin maininkeja olemme ihailleet.

Purjehdimme nyt virsarilla, ja genoa on spiirattu ulos puomilla.

Sissillä kaikki hyvin.
Sijainti klo 12. Lat 24*08,5 N, Lon 19*53,0* W
Suunta 240*, nopeus 5,6 kn ja tuuli 9 m/s
Edelinen 24 h 154 nm ja log 386 nm

Terkuin Sissin miehistö


24.11.2016

Terkut Atlantilta.

Olemme nyt purjehtineet kolme täyttä vuorokautta ja neljäs aamu merellä
valkeni ohuen pilviharson peitossa. Tänä aamuna täyttyi enesimmäinen 500
mailia. Sijaintimme on 400 nm NNE Kap Verdeltä, ja jäljellä on n. 2300 nm.

Kap Verden saariryhmän ohitamme lännen puolelta n. 500 mailin päästä.

Tuulet ovat olleet maltilliset, mutta pohjoisempana vallitsevien kovien
tuulten synnyttämä maininki kulkeutuu tänne saakka, ja pari edellistä
vuorokautta on ollut melkoisen vellovaa menoa, ja levollisesta
nukkumisesta ei voi puhuakkaan.
Aamulla teimme jiipin, ja nyt meillä on suunta 240 astetta.

Kalaonnea oli heti aamulla. Harri kelasi sisään reissun isoimman mahi
mahin, ja jääkaapissa odottaa nyt komeat fileet lounasaikaa.

Hedelmät ovat vielä valtaosin aivan hyviä, ja tänään teemme taas
hedelmätsekkauksen, jossa poimitaan huonot hedelmät pois. Banaanit
kestävät yleensä n. viikon, ja niitä nyt popsitaan urakalla.
Eilen Sakke ja Pete hoitivat porkkanateatterin, ja meillä on vielä hyviä
porkkanoita ainakin pariin salaattiin ja porkkanakeittoon.
Muutama päätyy ehkä mahimahi kalakeittoon.

Eilen iltapäivällä hiljeni kesksutelu Sissillä, kun klo 14.45 VHF:stä
kuului May Day viesti. Sakasalainen 13 m pitkä purjevene oli viestin
mukaan ilmeisesti törmännyt johonkin, ja vettä tuli sisään.
Paikan koordinaatit olivat reilusti meidän edellä, mutta aivan hädässä
olevien lähellä oli useita ARC veneitä, jotka vastasivat kutsuun, ja
suuntasivat apuun.

Pian oli selvää, että vuoto on hallitsematon, ja miehistö 5 henkilöä
joista kaksi lapsia, valmistatuivat siirtymään pelastuslauttaan, jossa ei
varmaan ole mukavat oltavat, koska merenkäynti oli todella kova. Ainoa
lohtu oli se, että oli päiväaika.

Radioliikenne ei aivan noudattanut kursseilla opeteltua
hätäliikenneprotokollaa, eikä kukaan selkeästi ottanut johtovastuuta
pelastusoperaatiosta, kunnes paikalle ilmestyi tutkimusalus James Cook.
Parin tunnin kuluttua, tuli viesti, että kaikki on saatu pelastettua,
mutta alus tulee uppoamaan.
Tämä on tietysti kaikkein tärkein, että henkilöt saatiin pelastettua.
Tehtävä ei ole ollut helppo, sillä merenkäynti oli 3-4 m:n korkuista.

Se alus, johon hädänalaiset evakuoitiin, hoiti radioliikenteen kohteen
kanssa rauhallisesti, ja antoi heille ohjeita omasta
pelastussuunnitelmastaan, ajasta paikalletuloon, ja kuinka siirtymien
toiseen alukseen tulisi pelasuslautasta tapahtumaan.

Sissi jatkoi menoaan, ja klo 19.30 aikaan tutkassa ja myös AISissa oli
suoraan meidän retillämme erikoinen ”alus” joka näytti pysyvän
paikoillaan, mutta kääntyilevän holtittomasti. Muutimme suuntaa, ja
ohitimme tämän aluksen puolen mailin päästä. Vasta aivan kohdalla
kansitähystäjät näkivät heikon kulkuvalon aluksesta.
Valon heikkous saattoi jotua siitä, että alus oli jo lähes
uppoamistilassa.

Hetken kuluttua Navtexiin tuli varoitus ajelehtivasta aluksesta, ja
alueella liikkuvia kehotettiin tehostamaan tähystystä. Koordinaateista
selvisi, että kyseessä oli juuri tämä hylätty saksalaisalus.

Meidän jälkeen ohitti turmapaikan italialainen purjealus, jonka kippari
raportoi näkevänsä pinnalla ajelahtivan epämääräistä tavaraa, mm MOB
poiju.
Itse saksalaisalus ei enää ollut pinnalla, vaan Atlantti oli ottanut sen
omakseen.
Todennäköisesti olimme viimeiset, jotka näkivät aluksen pinnalla. Onneksi
henkilövahinkoja ei tapahtunut.

Sissillä kaikki hyvin! Välillä soi musiikki, ja välillä luetaan kirjoja.
Tarinoita kerrotaan, mutta kännykät sensijaan eivät kulu kenenkään
käsissä.
Kohta varmaan on otettava kalavehkeet ylös, sillä taas Ilkka kelasi ylös
tonnikalan, ja heti perän lisää!!!Täällä on todella rento meininki.

Nyt kun Sissi purjehtii kuin kiskoilla, monessa hytissä levättään pois
edellisten päivien väsymystä. Täällä on hyvää tilaa olla myös aivan omassa
rauhasaan.

Terkuin Sissin miehistö

Sijainti klo 12 Lat 23*16,1´N, Lon 22*06,1´W
Suunta 240*, nopeus 7,0 kn, tuuli NE 6 m/s
viimeinen 24 h 134 nm ja LOG 520 nm


25.11.2016

Hiiiohoi…

Vuorokaudet vaihtuvat, mutta purjehdus jatkuu. Eilen alkoi maininki
laaantua, ja tänä aamuna kaikki heräsivät erittäin hyvin levänneinä.

Suunta on Kap Verden länsikärkeen. Tällä reittivalinnalla yritetään
kiertää sääennusteessa tälle päivälle näkynyt tyyni alue….

….anteeksi keskeytys, mutta Timo veti juuri kannelle kahdeksan kilon
tonnikalan!!

Kiitos edellisen vuoden ylitysmiehistölle, nyt on Sississä kalapuntari!

Näin iso tonnari on jo niin voimakas, että juuri isompaa tuskin pystymme
saamaan ylös meidän välineillä, ja Sissin tehdessä koko ajan matkaa eteen
päin.

Takakannella on nyt toimintaa kuin leikkaussalissa. Sakari heiluu
pääkirurgina ison fiileerausveitsen kanssa, ja avauksessa avustavia on
ympärillä iso joukko. Potilas nukutettiin vanhojen merimiesperinteiden
mukaan riittävällä rommitujauksella.

Tänään lounaaksi nautimme sushia!!!!

Kaksi kertaa pakastimesta otetut kanafileet joutivat sinne taas takaisin,
kun tuli tuoretta syötävää.

Nauttiminen alkoi heti. Nyt takansi muuttui huippuravintolaksi. Miehistö
nauttii taatusti tuoretta tonnikaa. Tonnikalapala kastellaan ensin
soijasoosiin ja sitten päälle ripaus vasabitahnaa…Ei j…….ta pojat,
nyt on tuoretta ja maku kohdallaan!!! totesi Timo.

…kala on niin komea ja lihava, että meinaa ajatus katketa…

Harmi, kun tästä aamusessiosta emme voi lähettää heti kuvaa, mutta niitä
on otettu riittävästi.

Eilen nautittiin lounaaksi pestopastaa ja päälle kyytipojaksi serranon
kinkkua.
Pääruaksi paistoimme komeat mahi mahi fileet ja muutaman tonnikalafilen.
Höysteenä oli porkkanamuhennos kermalla ja kasvisliemikuutiolla
maustettuna.
Kalaa syödään nyt paljon, ja onneksi kenelläkään ei ole kihtiä!

Täällä purjehdus jatkuu kohtuullisen tasaisella merellä. Miehistö on
ottanut merivesisuihkut takatasolla turvavaljaissa, ja nyt on raikkaita
miehiä veneessä.
Osa miehistöstä lukee, ja osa kuuntelee musiikkia kuulokkeilla. Tämän
aamun olemme yhdessä kuunnelleet mm. Pentti Hietasta, Helmut Lottia ja nyt
soi Jenni Vartiaisen ” Missä muruseni on”. Taitaa kotiväen kaipaus hiipiä
jokaisen rintaan, mutta nyt purjehditaan.

Täällä elämä jatkuu rauhallista tahtia, ja kaikki ovat hyvin
rentoutuneita.
Suora etäisyys maaliin St Lucialle on 2184 nm.

Sissillä edelleen kaikki hyvin.

Sijainti klo 12. Lat. 21*10,3´N ja Lon 23*20,8´W
tuuli NE 5 m/s, nopeus 5-6 kn ja suunta 200*
Edellinen 24 h 146 nm, LOG 666 nm

Terkuin Sissin miehistö


26.11.2016

Atlantilla…

Eilinen päivä sujui pitkälle tarinoinnilla onnistuneen komean tonnikalan
noston ympäärillä.
Tietysti miesten puheissa spekuloitiin (joita ei tähän voi kirjoittaa),
miksi tonnari iski juuri, kun Ilkka oli perätasolla pesulla?!

No…kalasta tuli paksut ja komeat selkäfilet,joista sushia syötiin niin
paljon, että kaikki olivat pitkälle iltaan kylläisiä.

Ilkka, Pete ja Sami keittivät sushiriisin, joka maustettiin Peten
taikomalla valkoinen blsamico, sokeri ja suolaliemellä, jossa myös
marinoitiin tuoretta siivutettua inkivääriä.

Riisin jähdyttyä, Pete ”leipoi” pitkulaisia pullia, ja päälle laitetiin
kipparin siivuttamat ohuet tonnikalan selkäfileen palat. Osaan
kurkkulohkot. Kun pälle vielä puristettiin vasabitahnaa, ja jokainen
kastoi palat soijasoosiiin, niin voi sitä makuhermojen sinfoniaa, kun
vasabi nousi nenäonteloihin.
Jostain syystä jääkaapista löytyi vielä hyvää kylmää valkoviiniä!!

Juhla-ateria nautittiin hitaan arvokkaasti avotilaan katetussa pöydässä.
”Elämäni paras sushi” tuli monesta suusta.
Nyt saatte ”kuolata” siellä kotona!!!

Muuten päivä sujui leppoisan kevyen purjehduksen merkeissä. Tuulen
heikennyttyä iltaa kohti, nostimme genaakkerin keulalle, ja lopuksi otimme
isopurjeen kokonaan sisään, ja jatkoimme genakkerin vetämänä.

Juuri ennen yövahtien alkua, Pete ja Sami paistoivat vielä kaikille kunnon
banaaniletut mustikkahillolla. Joku kekkasi kokeilla vielä päälle hieman
mysliä ja tumma suklaata. Se myslipurkki tyhjeni nopeasti!!

Sääennusteeseen luottaen, päätimme purjehtia koko yön genaakkerilla, mutta
nopean toiminnan suunnitelma tehtiin, jos jotain yllättävää sään muutosta
tapahtuisi. AISiin ilmestyi vielä illan aikan kaksi muuta ARC venettä.
Aamulla olimme jo karistaneet molemmat seuraajat kintereiltämme.

Illan alkaessa hämärtyä lähestyi meitä kaksi isoa vierekkäin ajavaa
rahtilaivaa perän takaa lähes samalla kurssilla. AIS näytti lähimmäksi
ohitusetäisyydeksi välillä vain 100 m. Kun laivat eivät tehneet
minkäänlaista suunnanmuutosta väistääkseen purjehtijoita, kippari otti
yhtetyttä VHFllä alukselle, ja kysyi heidän suunnitelmaansa turvalliseen
ohitukseen.
Vastaus oli selkeä, we keep our speed and course. Mitäpä siihen oli
lisättävää…pienempi väistää, ja muutimme kurssia 20 astetta oikealle.

Yö sujui rauhallisesti, ja koko miehistö, tietysti vahteja lukuun
ottamatta, nukkui taas levollisesti.

Aamu valkeni pilvisenä. ja tuulen käännyttyä enemmän ENE mekin muutimme
kurssia 30 astetta oikealle, ja jatkamme nyt jo lähes ihannekurssia, jos
sääennusteet eivät muuta suunnitelmaa, 2100 mailin päässä olevalle St
Lucialle.

Vaikka emme vielä hätyyttele hyvää sijoitusta, niin olemme tyytyväisiä
eteläisemmän reitin valintaan. Puolentosita vuorokauden hurja keikutus
pohjoisempana ei houkuttele meistä ketään.
Täällä meri on pitkiä maininkeja sopivan kevyttä tuulta, ja
nautinnollista rentoa purjehdusta.

Sissillä edelleen kaikki hyvin, mutta ihan kaikilla ei. Eilisen ARC
raportin mukaan taas neljä venettä on joutunut ongelmiin. Vakavin on yhden
veneen kipparin käden murtuminen ja erilaisia teknisiä vikoja. Jotkut
poikkeavat Kap Vedelle täydentämään polttoainevarastoja.

Meillä on koneella-ajotunteja vain 3,5. Sähköä on tuotettu
generaattorilla, ja nyt on lisänä toisen kerran pääkoneen suuri
latausteho, sillä näillä lämpötiloilla kylmalaitteet kuluttavat paljon
sähköä.

Sijainti klo 12. Lat. 19*34,4´N ja Lon 24*39,4´W
tuuli ENE 5,4 m/s, nopeus 5,5, kn ja suunta 230*
edellinen 24 h 130 nm ja LOG 790 nm

Terkuin Sissin miehistö

Most of yesterday was spent by telling stories about the handsome tuna we
caught. Among the crew there was a lot of speculation (none of which can
be repeated here) why the tuna took the bait exactly when Ilkka was
washing up in the ocean?!

Anyway, we got nice big tuna fillets from which we got enough sushi to
make everybody full well into the night.

Ilkka, Pete and Sami boiled fantastic sushi rice that was seasoned by
Pete’s magic hands with sauce made of white balsamic vinegar, sugar and
salt. The sauce wash also used to marinade fresh sliced ginger.

After the rice cooled down Pete made ”rice balls” of rice on which our
skipper cut thin slices of tuna. Some were topped with cucumber. When the
dish was ready we enjoyed the most fantastic tuna sushi straight from the
Atlantic ocean accompanied by wasabi and soy sauce.

For some reason Hannu found a nice cool bottle of white wine from the
freezer.

The happy meal wash enjoyed slowly with the dignity it deserve around the
table set at the cockpit. By the way the view from the restaurant was
fantastic and everybody agreed they had the best sushi ever. You may now
start salivating!

Rest of the day was great sailing with moderate winds. The biggest event
sailing-wise was when we lift up the gennager after the winds slowed down.

Just before the night shifts started Pete and Sami baked banana pancakes
with blueberry sauce.

Trusting the weather forecast we decided to keep the gennager up through
the night, but a backup plan was made in case of squalls. During the
evening a couple of ARC boats appeared on AIS. Before the morning we had
passed both of them.

When the sun started to go down two large cargo ships approached us. Their
course was crossing ours. We could see from AIS that they were going to
pass us 100m from starboard side which is far too close with this type of
vessels. Our skipper Hannu picked up the VHF radio contacted the ship and
asked about their plans for a safe passing. The answer was clear, they
were not going to change their course or speed. There was nothing else to
do but the change our course to avoid possible collision. We turned our
boat 20 degrees to the right. So the conclusion seems to be that the
smaller boat loses..

The night was uneventful and the whole crew, except for the night watch of
course, got a good nights sleep.

The morning started with clouds on the sky. After the wind turned a bit
more to ENE. We also changed our course 30 degrees to the right and are
currently almost on a perfect course to our final destination.

Everything is fine on Sissi, but the same cannot be said about all ARC
boats. According to the yesterday’s report from ARC four more boats have
gotten into trouble. The most serious accident was a broken hand. Other
reported boats suffered different kinds of technical problems. Some need
to go to Cape Verde to refuel.

We have only used the propulsion for 3.5 hours. Generator has been used to
recharge the batteries due to the fact that the freezers use a lot of
energy with these temperatures.

Currently we have 2100 miles to go, so we keep on sailing!

Best regards from the Sissi crew


27.11.2016

Hoosiannaaa…

Eilenkään ei syöty kanakeittoa!!!
Ruokana oli kaksi senttimetriä paksut tonnikalan selkäfileet. Luit oikein,
selkäfileet.
Timon kalastama tonnikala oli niin iso, että siitä on kahdeksan miestä
syönyt jo kaksi ateriaa, ja vielä on yksi selkäfilee jääkaapissa. Tosin
tänään syödään varmasti Peten ja Samin valmistamaa kanakeittoa, sillä
kolmatta kertaa emme laita kanafileitä pakastimeen takaisin.

Samaan aikaan, kun olimme aloittamassa eilistä ruokailua, ilmestyi tutkan
ruudulle laaja ”ameeba”.
Ruuan jakelu keskeytettiin, ja aloimme tarkkailla lähestyvän squallin
reittiä. Kun kävi selväksi, että emme pysty väistämään sitä, niin
rullasimme keulan siään, ja jatkoimme puoleen reivatulla isopurjeella.

Tämä squalli oli kuitenkin senverran erikoinen, että kovan tuulen sijaan
se antoi meille vain rankkasateen. Pojat kipaisivat kannelle
makeavesisuihkuun, ja ehtivät vielä kerätä sadevettä ämpäriin pyykin
huhtomista varten.

Ateriaksi nautittiin Saken valmistamaa perunamuussia ja tonnikalapihvejä.
Lisukkeena oli salaatti viimeisistä tuoresalaateista, jotka vielä olivat
hengissä.
Kaikki olivat niin täynnä hyvää ruokaa, että edes iltapalaa ei yhteisesti
laitettu. Jotkut ottivat voileivät ja kahvia sekä jugurttia ja mysliä.

Illalla vieläennen auringon laskua, virittelimme spiiratun genoan
keulalle, mutta pian tuulen suunta muuttui sen verran, että purimme puomin
pois, ja jatkoimme peruspurjehtimista.
AISissa näkyi neljä muutaa venettä, joista yksi suuntsi selvästi Kap
Verdelle.

Eilisen ARCn iltaraportin mukaan pohjoisemmalla kovatuulisella, mutta
selvästi nopeammalla reitillä purjehtivien veneet ovat kohdanneet
ongelmia. Raporteissa on miehistön jättäytymistä pois Kap Verdellä, jo
aiemmin mainittu kipparin käden murtuminen, peräsimen korjausta,
sähköongelmia, yhteysongelmia, ja yksi vene on saanut vettä
dieseltankkiin.

Kaikkian yli 20 venettä suuntaa Kap Verdelle joko korjaamaan vaurioita tai
lisäpolttoaineen hankintaa.

Yö oli selkeä, ja tähtitaivas lumoavan kirkas. Aamu valkeni ensimmäistä
kertaa selkeänä, ja nyt paistaa aurinko. Läampötila veneessä alkaa nousta,
ja uskon, että ensi yönä pusiilakanoiden sisältä lähtevät täkit
kaappeihin.

Aamiaisen jälkeen nostettu genaakkeri kuljettaa meitä, nyt jo lähes
suoraan St Lucialle viiden solmun nopeudella. Olemme nyt lähinnä Kap
Verden läntisintä saarta, jonne on matkaa vain 90 mailia. Meidän on
kuitenkin suunnattava vielä vähän etelämmäksi, vältääksemme laajan täysin
tyynen alueen.

Tämän päivän ennusteen mukaan purjehdus tulee kestämään 20-21 vrk.

Sissillä edelleen kaikki hyvin.

Sijainti klo 12. Lat.18*15,5´N ja Lon 26*21,6´W
Suunta 240*, tuuli 5,0 m/s, ja nopeus 5,5 kn
Edellinen 24 h 132 nm ja LOG 922 nm.


28.11.2016

Toinen viikko merellä alkoi….

Tämän vuoden tuulet ovat hyvin erikoiset. Pasaatituulista ei ole
tietoakaan. Niiden heräämisen toivossa suuntaamme vielä etelämmäksi aina
14 N pituuspiirille saakka. Sinne on meillä vielä matkaa vuorokauden
verran. Nyt suunta on n. 200*, ja olemme kiertämässä edessä suoralla
reitillä olevaa tyyntä aluetta.
Äsken otettu sääennuste näyttää nyt siltä, että 14 pituuspiirillä hyvää
tuulta riittäisi ainakin 1.12 saakka, ja vihdoin pääsisimme suuntaamaan
suoraan Karibialle. matkaa meille kertyy yli 3000 nm.

Eilinen purjehdus oli hieno, ja genaakkeri veti meitä vauhdilla, kunnes
illan suussa tuuli alkoi heiketä, ja meno oli todella hidasta 2-3 kn.
Yritämme kuitenkin purjehtia viimeiseen saakka, ja konetunteja meillä on
kertynyt vasta 4 h 15 min. Sähköä tuotetaan päasiassa generaattorilla.

Auringon lasku pilvettömään horisontiin oli uskomattoman upea, ja kamerat
olivat käytössä kannella.
Kohta sen jälkee tuuli tyyntyi kokonaan, ja oli pakko ottaa kone käyttöön,
sillä swelli keikutti meitä holtittomasti.
Koneen ääntä kuuntelimme vain 45 min, kun tuuli heräisi idästä, ja
avasimme genoan ja isopurjeen. Näillä saatiin vauhtia pian viiden solmun
verran. Sissin kulkiessa tasaisesti kaikilla oli hyvä nukkua.

Yöllä klo 03.41 tuli 1000 nm täyteen, ja suora etäisyys St Lucialle on
1937 nm.

Tänä aamuna Sami huusi…”valas vsemmalla klo 10″. Komeasti se puhelteli
vesisuihkuja, ja ohitti meidät sadan metrin päästä paapuurin puolelta.
Kohta sen perässä tuli toinen, ja vielä kolmas. Kaksi valasta
tunnistettiin selkäevien peusteella ryhävalaiksi, ja yksi oli todnäk.
sillivalas. Mittaa niillä oli lähes Sissin pituuden verran.

Silloin tällöin AISissa tulee näkyviin toisia venenitä, joiden suunta on
suoraan maaliin. Ilmeisesti ajavat koneella tyynen alueen läpi. Saa nähdä
maalissa, paljonko he ovat ilmoittaneet konetunteja.

Aamun ARCraportin mukaan 14 venettä on suunnannut Kap Verdelle pääasiassa
polttoainetäydennystä varten. Kuudella on ongelmia merellä, ja yrittävät
korjata niitä siellä. Kolme on keskeyttänyt ja yksi vene uponnut.

Erikoinen vuosi…10 prosentilla veneistä on ollut ongelmia.

Sissillä edelleen kaikki hyvin.

Sijainti klo 12 Lat 16*34,8´N  Lon 27*29,7´W
tuuli 5,8 m/s, suunta 200* ja nopeus 6,5 kn.
Edellinen 24 h 126,3 nm   LOG 1048,3 nm

Terkuin Sissin miehistö


29.11.2016

Tiistai yhdeksäs päivä merellä…

eikä olla lähelläkään purjehduksen puolta väliä. Tämä vuosi tullee varmaan
olemaan yksi ARC historian vaikeimmista. Pohjoisen kautta lähteneet
etenevät vauhdilla, mutta myös varusterikkoja on tapahtunut paljon.
Eteläisimmän ja suoran isoympyräreitin valinneet taas ovat kärsineet
jo useita päiviä lähes tyynestä säästä.

Mekin olemme ”taistelleet” Sissiä eteen päin, todella kevyissä tuulissa,
mutta yllättävän hyvin Sissi vain liikkuu alle viiden sekuntimetrin
tuulessa.

Kap Verdellä käy polttoainekauppa. Saa näähdä ovatko tuplanneet hinnat.
Taas tämän aamun raportin mukaan neljä uutta venettä poikkeaa Kap
Verdelle, ja syynä on refuel.
Yhdessä veneessä on miehistön jäsen saanut ilmeisesti tarpeekseen, ja jää
pois Kap Verdellä.

Eilinen päivä tosiaan ei anna paljon aihetta purjehdukselliseen riemuun.
Ilon aihe sen sijaan oli, kun ”Luigi” ja ”Mario” leipoivat Sissistä
löytyneistä pizzajauhoista taivaallisen hyvät kolme pizzaa. Yksi oli
pizza mahi mahi, toinen pizza serrano ja kolmas pizza loput. Kaksin
käsin niitä ahmimme.
Sississä alkaa olla sisällä jo lämpötila kuin huonossa saunassa.

Tuumimme porukalla, että tällä hetkellä on pilossa kaksi
erikoisuutta…Loch Nessin peto ja pasaatituulet.

Auringon laskun aikaan odottelimme, edes pienen tuulen viriävän, mutta ei
sitä kuulunut. Kone oli otettava käyttön, ja ajoimmekin lähes koko yön.
Kerran kokeilimme purjeita, mutta ei siitä mitään tullut.

Tänään aamupäivällä Sami huomasi styyrpuurin puolella valaiden
suihkuttevan. Selkäevistä taas tunnistimme ne ryhävalaiksi. Ja kokoa
oli!!! Muut lopetimme jo niiden katselun, mutta Sakari palkittiin, kun
yksi valas nosti komean pyrstönsä, ja sukelti.

Kohta sen jälkeen pysäytimme veneen, ja miehistö kävi uimassa. Sissitä oli
laskettu perään pitkä köysi, ja sen perässä lepuuttaja turvaamassa
uimareita.
Sukeltajia ei tarvinnut varoittaa, että pää osuisi pohjaan, sillä vettä
alla oli yli neljä kilometriä.

Emme ole täällä kuitenkaan yksin, sillä 6,5 mailia meidän perässä tulee
kaksi ARC venettä täsmälleen samaan suuntaan.

Tänä aamuna otettujen sääkarttojen mukaan tuulen pitäisi olla n. 50 nm
meidän eteläpuolella, ja ylihuomisesta lähtien sitä sitten riittääkin
10-20 kn.

Laaja korkeapaine on asettumassa vihdoin Kanarian länsipuolelle, ja
pasaatit voisivat alkaa.

Sissillä edelleen kaikki hyvin.

Sijainti klo 12.00 Lat 15*15,8´N   Lon 29*05,3´W
tuuli 2,5 m/s, suunta 240* ja nopeus purjein 3,4 kn (myötävirta) 0,8 kn
Edellinen 24 h 124 nm ja LOG 1172 nm

Terkuin Sissin miehistö


30.11.2016

Hiiohoi!!!

Toinen eilen kadonneeksi ilmoitetuista on löytynyt. Kipparin ja Timon
vahtivuorolla klo 02-05 välillä alkoi merestä kuulua kohahtelua, ja olimme
saavuttanneet pasaatit lat 14*,40´N ja 30*,00´W.
Avasimme purjeet, ja vielä kevyessä tulessa saimme veneeseen hiljaisuuden,
kun monta tuntia käynyt moottori saatiin vihdoin sammutettua.
Hyvä puoli on kuitenkin se, että nyt on akuissa puhtia.

Eilisistä tapahtumista erikoisin oli, (valaita on katseltu jo niin
paljon), kun seitsemän lumihaikaraa tuli kaartelemaan Sissin ympärille.
Kiertelivät, ja yrittivät useita kertoja laskeutua kannelle lepäämään,
mutta purjeiden köydet ja genaakkeri ilmeisesti häiritsi niin paljon, että
eivät uskaltautuneet. Erikoista oli myös se, että ne laskeutivat aivan
meren pintaan, ja uittivat jalkojaan meressä. Tässä kysymys
ornitologeille, miksi ne tekivät näin?

Päivän aikan tuuli tyyntyi lopullisesti, ja kone oli otettava käyttöön.
Ennen genaakkerin laskua se ehti niiata muutaman kerran, ja alaliesma otti
kiinni joko keulavaloon tai ankkuriin, ja repesi alaliesmasta n. metrin
matkalta. Genaakkeri laskettiin, ja otettiin salongin pöydälle
paikattavaksi. Vahvalla spinnuteipillä liimattiin repeämä ensin molemmin
puolin, ja sitten kippari vielä ompeli reunat. Genaakkeri toimii
taas.
AISin kantaman päähän ilmestyi taas pari alusta, ja kippari vaihtoi
muutaman sanan belgialaisen Hallberg Rassy 40 veneen kipparin kanssa.

Aamulla tuuli kuljetti jo hyvin, ja juuri kun ehtineet rullata genoan
sisään, ja nostamassa genakkeria ylös, alkoi kela parkua takaknnella.

Purjeen nosto keskeytyi, ja kaikki seurasimme, kun Ilkka taisteli kalan
kanssa. Kippari meni omalle koukkauspaikalleen, ja roikkui turvavaljaissa
valmiina kohtaamaan vielä kateissa oleva Loch Nessin hirviö, joka tällä
kertaa osittautui kahdeksan kilon yellow fin tunaksi.
Toinen koukkaus onnistui, ja nyt olimme viisastuneeet edellisestä
tonnikalasta sen verran, että annoimme laidan ulkopuolella jo kunnon
rommitujasusket, ja kalan ollessa hyvin kiinni koukussa, odottelimme meren
huuhtelevan verta tihkuvan kalan, ja peräkansi pysyi siistinä.

Kun genaakkeri oli saatu vetoon, alkoi Sakke jo rutiinilla fileerata
tonnaria. Taas meillä on hyvää tuoretta lähiruokaa tarjolla useaksi
päiväksi.
Koskahan syödään pakastimessa olevat ruuat???

Nyt mennään suoraan kohti St Luciaa. Käytössä on genaakkeri ja 60 pros
auki oleva isopurje. Vauhtia on 7 kn, mutta vasemmalla tuulen
puolell vaanii pilvimuodostelma, jonka ennakoiden vaihdamme genaakkerin
genoaan ainakin hetkeksi,

Sissillä edelleen kaikki hyvin.

Sjainti klo 12.00

Lat. 14*24,9´N   Lon 30*50,8´W
suunta 255*, tuuli 6,0 m/s ja nopeus 5,6 kn
Edellinen 24 h 108,2 nm, LOG 1280,2 nm, jäljellä 1747 nm


1.12.2016

Joulukuun 1. päivä ja pikkujoulut.

Tosin saimme jo eilen joulukinkun tonnikalan muodossa. Eilen nautimme
kahdet hyvät tonnikalapihvit. Lounaana oli pihvien kanssa Saken tekemä
taivaallisen hyvä bataattimuusi.
Iltapalaksi vaihteeksi tonnikalapurilaiset.
Leipien välissä oli 2 cm paksu tonnikalapihvi, salaatinlehti, aiolia
ja sipulirenkaita. Ketään ei tarvinnut pakottaa syömään.

Muuten eilinen päivä vierähti nautinnollisen genaakkeripurjehduksen
merkeissä. Joku otti päiväunia, joku luki kirjaa, ja osa vain oli, ja
nautti valtameren katselusta.
Päivä oli lähes pilvetön ja lämpötila alkaa olla trooppisissa lukemissa
kosteuden kanssa.
Onneksi pystyimme pitämään yöllä luukut auki.

Tänä aamupäivällä oli takakansi täynnä alastomia miehiä, kun kippari
kaivoi esille takaluukusta suihkuvarustuksen. Tuntui todella hyvältä
useiden päivien suolavesisuihkujen jälkeen huuhdella itsensä makealla
vedellä.
Sakke pesi porukan pikkupyykkiä ”kaksi koneellista”(ämpärillistä). Pyykki
pestään merivedellä, ja viimeinen huuhtelu makealla vedellä.

Aamupalan jälkeen nostimme genaakkerin keulalle, ja vauhti oli kahdeksan
solmun paikkeilla, kunnes puolen päivän aikoihin alkoi tuuli nousta 10 m/s
ja otimme genaakkerin alas. Nyt jatkamme ulos spiiratulla genoalla ja iso
virsarilla suoraan St Lucialle 6,5 kn vauhdilla.

Sissillä edelleen kaikki hyvin.

Sjainti klo 12.00

Lat. 13*50,9´N   Lon 32*41,8´W
suunta 277*, tuuli 6,0 m/s ja nopeus 7,2 kn
Edellinen 24 h 118,9 nm, LOG 1399,1 nm, jäljellä 1638 nm


2.12.2016

12. vuorokausi merellä …

Nyt Sissi lentää!

Sissin genaakkeri on leikattu siten, että se voidaan hyvin jalustaa myös
spinaakkeriksi. Sitä oleemekin käyttäneet paljon, ja saaneet sillä
erittäin kevyissä tuulissa maksimaalisen vauhdin, mitä tuulen voimalla on
ollut mahdollisuus saada. Tuulet vain ovat olleet todella vaihtelevan
kevyitä, mutta viime yönä tapahtui käänne.

Vähän ennen puolta yötä tulivat ensimmäiset kympin puuskat, ja otimme
genaakerin alas.
Siinä vähän hässäköitiin, kun jokunen tunti aiemmin oli tehdyssä
spinnujiipissä jäi sukan alasvetoköysi väärälle puolelle etustaagia. Sehän
teki kovassa vedossa kitkaa niin paljon, että sukka ei laskenut millän,
vaika Timo vahvana miehenä veti. Nostinta löysäämällä saatin kuitenkin
sukka liikkeelle, ja loppu sjuikin jo rutiinilla.

Miehistölle on jo tutut tehtävät. Yksi on etuhytissä ottamassa genaakkeria
vastaan. Keulakannella on kaksi, joista toinen vetää sukan alas, ja toinen
huolehtii liesmoista. Maston juuressa nostimella on yksi ja takakannelle
vedetyissä skuuteissa yksi kummassakin. Yksi henkilö on koko ajan ruorissa
valmiina toimimaan, jos jotain yllättävää tapahtuisi.
Näin hienosti meillä täällä taitavien purjehtijoiden kesken hommat
hoituvat.

Genoa spiirattiin ulos, ja jatkettiin hyvää vauhtia virsarilla. Tuuli
kuitenkin taas moinasi, ja vauhti tippui kolmen solmun paikkeille
mainingin velloessa vapaavahtilaisia.

Stten klo 01,20 tuuli kääntyi liki 45 astetta, ja voimistui. Nyt tehtiin
jiippi, ja siitä lähtien olemme tehneet matkaa suoraan maaliin St Lucialle
8-11 m/s tuulessa 7,5-8,5 kn vauhdilla.

Samin ja Peten yövahdin aikan ensimmäinen lentokala ”lensi” kannelle ja
suoraan istumalatikkoon räpistelemään.

Pohjoinen päiväntasaajan virta auttaa meitä noin 0,5-0,8 kn vauhdilla,
mutta parin päivän jälkeen sen pitäisi kiihtyä jo 1-1,3 kn paikkeille.

Sääkarttojen ja ARC:n Chris Tibbsin päivittäin lähettämien sääennusteiden
mukaan meillä pitäisi jatkua tuulien ainakin neljä seuraavaa vuorokautta,
ja sitähän tässä on odoteltu jo 1300 mailia.

Nyt vain purjehditaan ja nautitaan valtameren äärettömyydestä.

Sissillä edelleen kaikki hyvin

Sjainti klo 12.00

Lat. 13*58,4´N   Lon 35*02,5´W
suunta 277*, tuuli 8,5 m/s ja nopeus 7,5 kn
Edellinen 24 h 132,1 nm, LOG 1531,2 nm, jäljellä 1505 nm

Terkuin Sissin miehistö


3.12.2016

Hiiiiiohoiiiii….

Sissillä on kiri alkanut. Lähes puolet matkasta jouduimme etsimään tuulia,
mutta kipparin valtamerikokemus osoittautui arvokkaaksi, ja vakaita tuulet
löytyivät hyvin etelästä.
Ohitimme Kap Verden vajaan sadan mailin etäisyydeltä ja laskeuduimme
jatkuvasti alaspäin aina 13*40´N latitudille saakka.

Nyt teemme joka vuorokausi uusia ennätyksiä, ja nopeutemme alussa pitkän
kaulan vetäneisiin pohjoisen reitin veneisiin alkaa kaventua. Meillä
vauhti on jatkuvasti 7-8 kn välillä tuulen ollessa ENE 8-11 m/s.
Pohjoisen reitin veneet aivan kärkiveneitä lukuun ottamatta taistelevat
nyt hyvin kevyissä ja lähes vastaisissa tuulissa 2-4 kn hitaammalla
vauhdilla Sissiin nähden.
Edellinen 24 tunnin matka on jo liki 160 nm, ja suoraan maaliin St
Lucialla. Olemme tähän saakka purjehtineet 1688 mailia, ja jäljellä on
1354 mailia.

Meidän reitillemme kertyy matkaa n. 3050 mailia, lyhyimmän suoran reitin
ollessa n. 2700 mailia. Valtameripurjehdus vain on sellaista, että
suorinta lyhyintä reittiä ei aina voi valita, vaan purjehdittava siellä,
missä on tuulta.
Sississä otetaan joka päivä satelliittipuhelimen kautta sääkartat (grib
file) kolmeksi vuorokaudeksi eteen päin, ja suunnat valitaan niiden
mukaan.

Sissillä on mennyt kaikki hyvin. Koneella-ajotuneja on meillä vasta
29h50 min, polttoainetta on vielä yli puoli tankkia  (
n. 300 l ). Sähköä olemme tuottaneet Mastevoltin 6kW:n
dieselgeneraattorilla ja pääkonetta kolme kertaa käyttäen. Talousvettä on
yli puoli takillista ( n.500 l ) ja juomavettä 5 litran gallonoissa 35
kappaletta. Ruokaa on vielä vähintään riittävästi. Jopa tuoreita hedelmiä
on muutamaksi päiväksi. Kyllä meistä pysyy keripukki loitolla.

Tuoretta kalaa on nyt saatu niin paljon, että siimat pidetään ylhäällä.
Saaliina on ollut mahi maheja ja tonnikaloja.
Ensimmäisen ison kahdeksan kilon tonnikalan veti ylös Timo Kulonen ja
parin päivän kuluttua nousi toinen yhtä suuri Ilkka Hurmansalon
väsyttelemänä.
Nostokoukkua on käyttänyt kippari turvavaljaissa takakannella roikkuen.
(Valitettavasti emme sa lähetettyä kuvia).

Eilen oli Sissillä siivous- ja terveyspäivä. Puhtaat lakanat vaihdettiin,
takannen spa-osastolla suihkuteltiin,ja kippari mittasi miehistön
verenpaineet.
Kaikki hyvin, ja täysillä eteen päin.

Juuri tätä kirjoittaessani, meidän perän takaa purjehtii Moody 425 hieman
eri kurssilla, kuin me parin sadan metrin etäisyydeltä. Käytiin lyhyt VHF
keskustelu.

Kaikilla ei sen sijaan ole purjehdus sujunut toivotusti. Kevyet tuulet
ovat kääntäneet yli kahdenkymmenen veneen suunnan Kap Vedelle tankkaamaan

Kaksi on menettänyt mastonsa, muutama ohjausjärjestelmänsä, sähkö- ja
kommunikointiongelmia on myös raportoitu myös paljon.

Sissillä kaikki hyvin.

Sijainti klo 12.00
Lat. 14*29,8´N    Lon. 37*37,2´W
suunta 270*,tuuli 8,5 kn, nopeus 7,5 kn
edllien 24 h 156,8 nm LOG 1688nm ja jäljellä 1354 nm


4.12.2016

Takana squallien yö…..

Peten ja Smin yövahdin aikana ilmestyi tutkaan takavasemmalle epämääräinen
ameeba. Siellä se squalli vaani, mutta ohitti meidät parin mailin päästä
vasemmalta.
Mutta lisää oli tulossa, ja parhaimmillaan squallialueita oli tutkan
näyttö lähes täynnä. Kun kävi selväksi, että emme pysty niitä väistämään
pienensimme purjeet, ja olimme tehostetussa valmiudessa, jos jotain
täytyisi vielä tehdä.

Tällä kerralla maksimituulet nousivat vain 16 m/s, mutta vettä satoi aivan
kaatamalla. Muutamat hyödynsivät tilannetta, ja ottivat takakannen
spa-osastolla kunnon makeavesisuihkut. Nyt on Sissikin pesty makealla
vedellä suolasta.

Aamiaisaikaan alkoivat squalit helittä, ja avasimme purjeet taas, ja meno
oli vauhdikasta. Tuuli vaihteli 11-16 m/s ja miehistö aloitti nopeuskisan.
Veden suhteen saatiin parhaiksi vauhdeiksi 9,6 kn, ja pohjan suhteen 11,3
kn, sillä pohjoinen päiväntasaajan virta auttaa meitä tällä alueella noin
solmun verran.

Meillä on ollut todella hauskaa jo monta päivää, kun porukassa tehdään
mainosvideota Air Kätser 6000 ilmanohjaimesta. Tuote on viiden litran
vesipullosta Fiskarsin saksilla leikattu, ja maalarinteipillä kasailtu
veneen avattavaan sivuikkunaan kiinnitettävä ilamanohjain.( Patenttia
haetaan pikaisesti ). Pete on kuvaaja ja ohjaaja, Tommi tuottaja, ja
päärooleissa Tommi, Timo ja Harri. Tuloksen näette myöhemmin
”telkkarissa”.

Muuta ajankulua on ollut Peten järjestämä TV-sarjojen tunnusmusavisa.
Tunnistettavia musiikkeja oli 12, ja voiton nappasi Sami tuloksella 10/12.
Palkintona oli Snickers patukka.

Nyt mailit taittuvat, ja aamulla otetun sääennusteen mukaan hyvät tuulet
jatkuvat ainakin seuraavat neljä vuorokautta.

Sissillä edelleen kaikki hyvin.

Sijainti klo 12
Lat. 14*33,2´N    Lon. 40*26,1´W
suunta 270*,tuuli 10,0 kn, nopeus 7,7 kn
edellinen 24 h 154,0 nm LOG 1842nm ja jäljellä 1191 nm


5.12.2016

Viidestoista päivä merellä…

Edellisen squalliyön tutkakuvan seuraaminen oli ilmeisesti niin
väsyttävää, että eilen ei tpahtunut juuri mitään mainittavaa.

Tai tapahtui sentään. Pete innostui taiteilemaan partahöylän kanssa
takakannella, ja nyt meillä on veneessä todellinen Gynther Movember!!
Hanna, varmaan repeät ylpeydestä Tampereen kaduilla!!!

Eilinen päivä tosiaan oli sateinen ja tuulta oli koko päivän 11-16 m/s,
ja Sissi on päässyt vauhtiin. Eilisen raportin mukaan olemme kohentaneet
sijoitustamme huimasti, ja olimme omasa luokassa sijalla 9 ja kaikista
venesitä olemme nousseet sijalta 170 sijalle 144. Näissä sijoituksissa
ei ole huomioitu venekohtaista tasoitusta ja konetunteja, joita meillä
on vain 19 h 45 min. (Taisi jossain blogissa olla virheellisesti 20 h 45
min ?).

Eilen illalla ilmestyi pohjoisen puolelle taas kaksi venettä, joita
olemme ihan hitusen tavoittaneet. Nyt niiden purjeet jo näkyvät
selvästi.

Olemme aika kaukana kaikesta Atlantilla. Meidän pisteestämme on lyhyin
matka Ranskan Guyanaan 800 merimailia, Barbadokselle 950 merimailia ja
Kap Verdelle jo 1000 merimailia. Yksi merimaili on 1852,4 m.

Huomisen itsenäisyyspäivän juhlallisuuksien järjestelystä vastaa tuore
ylikersantti Tommi Liimatainen. Onnittelut Tommille ylennyksestä!!
Päivä alkaa lipu nostolla klo 8.00.

Eilen taas tuli ARC raporteissa tietoa, että yhdestä veneestä on kippari
siirretty ranskalaiseen sota-alukseen, joka ajaa kovaa vauhtia
Martiniquelle. Yksi vene on taas joutuntu erilaisten ongelmien vuoksi
keskeyttämään. Mastonsa menettänyt alus on saanut kilpakumppaneilta
polttoainetta, ja neljän päivän kulutua samalle reitille osuu
rahtilaiva, josta taas saavat polttoainetäydennystä. Täällä ei kaveria
jätetä.

Sissillä edelleen kaikki hyvin.

Sijainti klo 12
Lat. 15*02,1´N    Lon. 43*02,5´W
suunta 290*,tuuli 8,0 m/s, nopeus 6,5 kn
edellinen 24 h 156,0 nm LOG 1996 nm ja jäljellä 1039 nm

Terveisin Sissin kippari


6.12.2016

Hyvää Itsenäisyyspäivää Sissiltä.

Eilinen päivä oli rauhallista purjehdusta. Tapahtumia oli tasan sen
verran, että nostimme genaakkerin, ja jalustimme sen taas spinnuksi.
Emme saaneeet sitä kuitenkaan korkeasta mainingista johtuen toimimaan
kunnolla, ja niin se pakattiin takaisin keulahytin punkan alle.

Eilisen ruokalistalla oli lounaana todella hyvät Tommin ja Ilkan
valmistamat tortillat jauheliha, juusto, kasvistäytteellä ja vielä
iltapalaksi tomaattikeitto ja juustolautanen. Kenelläkään ei kyselyn
mukaan ollut tarvetta varsinaisesti iltapalle, mutta kaikki kyllä upposi.

Yön purjehdimme virsarilla, ja maininki oli sen verran rauhallinen, että
yön nukuimme hyvin. Alkuillasta kuu valaisi jo komeasti, ja Sissi purjehti
pitkin kuunsiltaa kohti Karibiaa.

Tänä aamuna aloitimme itsenäisyyspäivän lipun nostolla. Emme koko ajan
pidä lippua liehumassa ja hankautumasa kaiteisiin jne. veneen perässä.
Salongissa oli täysi hiljaisuus, kun tuore ylikersantti Tommi Liimatainen
laittoi soimaan ensin Finlandian Sakari Kuosmasen laulamana, ja päälle
kuuntelimme vielä saman sinfoniaorkesterin esittämänä.

Pete ja Sami olivat aamupalan laittovuorossa, ja pöytä oli taas koreana
klo 8. Tarjolla oli kaurapuuroa, jogurttia, muroja, mysliä, hilloa,
leipää, juustoja ja tietysti serranon kinkkua sekä kahvia ja mehuja.
Tällaisella aamiaisella jaksaa jo pitkälle.

Päivä jatkuu siten, että Sami ja Pete loihtivat aivan uskomattoman upeita
tapaslautasia. Serranon kinkkua ja juustoja rullatuna.
Oliiveja,tuorekurkkuja, suolakurkkuja, juustokeksejä sekä chorizoa. Nämä
nautitaan hyvän punaviinin kera puolen päivän aikoihin, ja sitten
klo 13 halukkaat aloittavat Tuntemattoman Sotilaan alkuperäisen version
katsomisen.

Illalliseksi nautimme kunnon pihvit bataattiranskalaisten ja
aiolikastikkeen kera. Tommi kyselee miehistöltä, halutaanko pippurinen
kermakastike vai punaviinikastike. On ne murheet täällä Atlantillakin!?

Tänäänkin tietysti purjehdimme, ja ennen puolta päivää nostimme
genaakkerin keulalle taas spinnuksi jalustettuna, ja nyt etenemme kohti
maalia hyvää 7-8 kn vauhtia.
Taivas on lähes pilvetön. Miehistö seurustelee biminin alla, ja taustalla
soi rauhallinen rentouttava musiikki.

Sissillä edelleen kaikki hyvin.

Sijainti ko 12.00
Lat 14*09,7´N    Lon 45*34,7´W
suunta 275*, tuuli 7 m/s, nopeus 7-8 kn
Ed 24 h 161,9 nm, LOG 2151,9 nm ja jäljellä 891 nm


7.12.2016

Päivä jatkui siten, kuin oli suunniteltu sillä erolla, että Tuntemattoaman
katselusta ei tullut mitään?! Yksikään läppäri ei suostunut lukemaan CDtä?

Illallisen valmistaja Tommi hääri tuntitolkulla Sissin pentterissä, ja
lunasti itselleen heti Sissin Rotisseur-vitjat.
Pääruokana nautittiin kunnon pihvit bataattiranskalaisten, bataattipyren
ja taivaallisen hyvän kastikkeen kera.
Annoksen esteettinen kauneus oli rakennettu tankoparsalla ja pikällä
vihreällä pavulla. Tämän kokonaisuuden
kruunasi lasilliset kunnon kylmää kuohuviiniä.
Jälkiruokana on Peten itse täällä tehdystä voitaikinasta leivotut
joulutortut!!!
Mitäs tuumitte venepurkkiruuan ystävät??? Näin täällä Atlantilla!

Purjehdus jatkui hyvässä tuulessa hyvää 7-8 kn vauhtia. Illan suussa jo
tiesimme, että tästä päivästä tulee Sissin ennätysmatka 24 h ajalla. Ja
niin tuli. Matkaa taittui 173,1 merimailia.
Tuuli jatkui tasaisena 6-8 m/s ja maininki ei ollut kovin korkea. Meno oli
nautittavan tasaista. Vain pientä keinuntaa puolelta toiselle.

Aamulla maininki oli kasvanut ja kippari nousi tarkistamaan tilannetta.
Tuuli oli edelleen maltillinen genaakkeria ajatellen, mutta muutama puuska
kävi jo 9 m/s. Sissi kuitenkin kulki hienosti, ja päätimme tarkistaa
tilannetta parin tunnin kuluttua, kun aurinko alkaa nousta.

Sitä tarkistusta meidän ei kuitenkaan tarvinnut tehdä, sillä yksi jumps
ääni kertoi, että genaakkeri petti.
Kippari komensi kaikki miehet kannelle, ja heti selvisi, että tuulen
puolen liesma oli katkennut kulmavahvikkeen vierestä, ja koko genaakkeri
poikki.
Jo aiemmin oli sovittu kaikille tehtävät, jos tuuli voimistuu, ja joudumme
ottamaan genaakkerin alas. Tällä tavoin saimme genaakkerin repaleet
vedettyä todella nopeasti alas keulaluukusta, eikä yhtään kangastaa edes
käynyt meressä!! Upeaa toimintaa miehistöltä.

Nyt jatkamme spiiratulla genoalla ja iso virsarilla. Vauhti on silti
säilynyt hyvänä, ja etenemme lähes suoraan maaliin St Lucialla.

Kippari kävi vielä tarkastamassa vaurioituneen purjeen, ja siitä näyttäisi
vielä saaan toimivan, kunhan purjemaakari uusii vähän kangasta ja ompelee
muutaman metrin tikkiä.

Genaakkerivauriosta huolimatta Sissillä edelleen kaikki hyvin.

Sijainti ko 12.00
Lat 14*03,5´N    Lon 48*38,4´W
suunta 275*, tuuli 9 m/s, nopeus 6,5 kn
Ed 24 h 173,1 nm, LOG 2324,3 nm ja jäljellä 714 nm

Terkuin Sissin miehistö


8.12.2016

Hiiohoi….

Purjehdus jatkuu sääennusten mukaan edelleen lähipäivinä hyvissä
pasaatituulissa 7-8 kn vauhtia.

Vaikka tuuli jatkuu tasaisena, meri ei sitä ole. Viime yö, ja varsinkin
myöhäisilta, oli aikamoista keikutusta. Jossain vaiheessa rullasimme
isopurjetta sisään lähes puoleen, ja meno hieman tasaanntui. Genoa
keulalla on spiirattuna, ja viisi kierrosta sisään rullattuna. Mainingin
ennustetaan vielä kasvavan 9.-10. päivä.
Tähän tietysti antaa oman osansa kuun kierron aikaan saama vuorovesivirta.
Nyt on kasva kuu, ja lähestymme spring-ajankohtaa, jolloin vuoroveden
vaihteluväli on suurimmillaan, ja siitä johtuen myös vuorovesivirta. Kun
vuorovesivirta ja tuuli ovat vastakkain, merikin velloo ihan holtittoman
tuntuisesti.
Tulevana yönä on kuu jo 64 prosenttinen ja laskee vasta 04.30. Pari
edellistä yötä on vahtimiehistö ihmetellyt, kun ei tule täysin pimeää
ollenkaan.

Ruoka ja juomavarastot alkavat tyhjentyä, mutta riittävät hyvin perille
saakka, eikä ihan kaikkea edes tarvitse kaapia hyllyiltä.
Olemme syöneeet todella hyviä ruokia. Jostain syystä taas on mukana
todellisia kokkeja, tai ovako vain purjehtijat keskivertoa luovempia
pentterissä. Makumaailma on ollut suun makuhermoja hivelevää.

Sitä kaikki hieman ihmettelemme, että kyllästyminen kalaan tuli niinkin
nopeasti…tosin peräkkäin tulleet isot tonnikalat muuttivat ruokalistan
muutamaksi päiväksi kalavoittoiseksi.
Emme ole muutamaan päivän kalastaneet lainkaan. Vaikeaa se olisikin, sillä
vauhti ja maininki on niin korkeaa, että varsinkin isomman kalan iskiessä
muoviseen mustekalajäljittelmään, menettäsimme lähes varmasti kalan ja
siiman.

Nyt on meidän purjehduksemme tullut siihen pisteeseen, että on alkanut
spekulointi perilletuloajasta ja päivästä. Kahtena edellisenä vuonna on
Sissi lipunut maalivivan yli yöllä. Sama peikko vaanii meitä nytkin.

Veikkaukset ovat sunnnuntain-maanantain välinen yö tai maanataina
aamupäivä. Optimistit ehdottavat sunnuntai-iltaa auringonlaskun aikaan.
Vedonlyönti on kovassa käynissä, ja palkinnosta keskustellaan.

Maalin lähestyminen ja fleetin tiivistyminen näkyy myös AISissa. Tällä
hetkellä on näkyvissä kolme kilpakumppania ja kaikilla on sama suunta St
Lucia. B-luokan AIS-lähettimet näkyvät 15-18 mailin päästä. Laivat
sensijaan yli 50 mailinkin päästä.
Äsken juuri iso Mare Atlantic tankkeri väisti meitä, ohitti perän takaa
1,3 mailinm etäisyydeltä, ja on matkalla Mississippiin. Perillä se on
16.12. klo 11.00.

Eilinen päivä oli aurinkoinen ja kuuma…tästä näyttää tulevan
samanlainen. Kelloja on siirretty taaksepäin jo kaksi kertaa yksi tunti.
Kelloa siirretään taaksepäin aina 15 asteen välein länteen päin mentäessä.

Sissillä edelleen kaikki hyvin.

Sijainti ko 12.00
Lat 14*38,5´N    Lon 51*21,3´W
suunta 270*, tuuli 10 m/s, nopeus 7,5 kn
Ed 24 h 160,0 nm, LOG 2484,3 nm ja jäljellä 556 nm

Terkuin Sissin miehistö


9.12.2016

Tästä blogipäivityksestä tulee lyhyt. Älä lue niin, että blogipäivittäjä
ei viitsi kirjoittaa. Erikoisia tapahtumia ei vain ollut.

Eilinen päivä oli hienoa purjehdusta. Tuuli vaihteli 9-13 m/s välillä ja
merenkäynti kasvoi kiitettävästi. Kaikki toimet veneen sisällä oli
mietittävä tarkoin.
Ruoana laitto keikkuvassa veneessä ei ole ihan yksinkertaista, mutta Tommi
ja Harri valmistivat erinomaisen tomaattipastan, joka oli terästetty
serranon kinkulla.

Koko päivä ajettiin vuoronperään käsiohjauksella, ja kyllä vain on
taitavaa porukkaa.

Iltapalaksi oli vielä tapaslautenen, jossa oli herkullisia juustoja,
serranoa, oliiveja ja juustokeksejä.

Yövahtien alkessa tuuli vielä hieman nousi, ja parhaimmat puuskat yltivät
jo 15 m/s:ssa. Meno oli hyvin keikkuvaa, ja nukkuminen ei enää ollut kovin
levollista. Yöllä jouduimme vielä reivaamaan keulapurjetta sisään, mutta
se oli helppoa, sillä olemme vetäneet kaikki tarvittavat köydet avotilaan,
niin kenenkään ei tarvitse mennä kannelle touhuamaan. Turvallisuus on
ykkösasia!

Vauhtia on riittänyt, ja tänään puolen päivän merkinnän aikaan loki
osoitti, etää olimme edenneet 24 h aikana 170 nm veden suhteen. Nyt
näyttää siltä, että olemme maalissa St Lucialla sunnuntain aikana.

Sissillä edelleen kaikki hyvin.

Sijainti ko 12.00
Lat 14*38,2´N    Lon 54*19,8´W
suunta 275*, tuuli 9,5 m/s, nopeus 7,1 kn
Ed 24 h 170,0 nm, LOG 2654 nm ja jäljellä 384 nm

Terkuin Sissin miehistö


10.12.2016

Miltähän tuntuu astua kiinteälle alsutalle, ja kävellä?
Tämä kysymys on askarruttanut Sissin miehistöä. Tätä ajatusta ruokkii
vielä se, kun kolme viimeistä vuorokautta on merenkäynti olut jo sitä
luokkaa, että jokainen liike on tarkoin harkittava ja ajoitettava.

Kippari muistuttikin vielä kaikkia, että nyt vielä viimeisetkin harkinnan
rippeet peliin, kun täytyy jotain tehdä tai liikkua. Olemme tähän saakka
tarvinneet vain pari harmitonta laastaria, emmekä enää loppumaileille
kaipaa ylimääräisiä tapahtumia.

Nyt on Sissi laukalla! Vuorokausimatkat pohjan suhteen mitattuna ovat
säänöllisesti yli 170 mailia, eikä tämäkään näytä tekevän poikkeusta.

Puolesta yöstä lähtien olemme tulleet 81,5 mailia 7,4 kn keskivauhdilla.
Huomenna illalla lähtee käyntiin viimeinen 100 mailia, ja perillä olemme
joskus sunnuntaina valoisan aikaan.

Päivät ovat olleet aurinkoisia, ja miehistö on viihtynyt lukemassa lehtiä
Sissin kirjastosta välillä biminin alla ukona tai sisällä loikoillen,
kunnes taas uni voittaa.
Moni onkin ihmetellyt sitä, että kuinka täällä voi nukkua niin paljon.
Aivot ovat todella saaneet levätä.

Pete on häärinyt kameran kanssa kuvaten paljon ”lähdemateriaalia”, josta
hän ammattilaisena on lupaillut n. 30 min dokumentin meidän odysseiasta.

Squalleja on ollut yllättävän vähän. Tähän saakka vain yksi on ylittänyt
meidät. Eilen seurasimme tutkasta yhden ohittavan meidät vasemmalta parin
mailin etäisydeltä. Sen verran saimme siitä vesitippoja, että ehdimme
sulkea ikkunat ja kattoluukut hetkeksi. Yöllä lähin kävi kahdeksan mailin
päässä meistä.

Olemme kirineet hyvin sijoitustamme. Nyt taidamme olla sijalla 131
kaikista, ja omassa G ryhmässä kahdeksas. Näissä ei ole vielä laskettu
tasoituskertoimia eikä etenemiseen käytettyjä konetunteja.

Sissillä edelleen kaikki hyvin.

Sijainti ko 12.00
Lat 14*27,8´N    Lon 57*13,6´W
suunta 275*, tuuli 10 m/s, nopeus 7,5 kn
Ed 24 h 172,0 nm, LOG 2826 nm ja jäljellä 215 nm

Terkuin Sissin miehistö


11.12.2016

Sunnuntaina 11.12.2016 Atlantin valtamerellä, ja vimeinen päivitys
mereltä.

Eilen muistini mukaan kirjotin, että squallit eivät ole meitä häirinneet.
Olisikohan squallien määrä jotenkin vakio Atlantin ylityksellä, sillä
viime yönä sitten pääsimme oikein squallien joukkohyökkäyksen kohteeksi.

Sami ja Pete lopettelivat yövahtiaan, ja raportoivat tutkalla takana
väijyvistä muutamasta ”punaisesta ameebasta”.
Timo ja kippari aloittivat oman vahtivuoronsa, ja vilkaisivat ulos. Muuta
ei tarvittu. Ensin nopeasti keulapurje postimerkin kokoiseksi, ja sitten
kippari turvanauhan kanssa mastolle rullaamaan isopurjetta vielä
pienemmäksi. Se ei enää ollutkaan helppo nakki, sillä Timo huuti
sitloorasta, että 20 m/s rikki. Hitaasti isopurje kuitenkin tuli sisään
riittävästi ja olimme valmiit ottamaan vastaan sen mitä tulee.

Ja tulihan sieltä. Nyt on sivuttu Sissin aiempaa nopeusennätystä 26 m/s
tuulessa Pohjanmerellä. Hetkellinen vauhti oli 14,6 kn!!!

Vettä tuli rankasti, ja tarkistimme vielä, että kaikki luukut ovat
varmasti kiinni. Harri heräsi myös, ja kolmisin seurasimme tutkan
näytöltä, kun toinen toisensa jälkeen rintamia vyöryi ylitsemme sekä
oikealta että vasemmalta.

Aamun valjetessa saimme ihailla uskomattoman komeita maininkeja, joista
yksi murtui niin sopivasti Sissin kyljellä, että vahdissa ollut Tommi sai
oikein kunnon suolavesikylvyn.
Hienosti Sissi piti suuntansa, ja meillä oli aikaa ihailla vauhtia ja
merta.

Tämä ylitys alkaa olla ” La tierra” huutoa vaille valmis. Sitä näkyä
voimme odotella noin kolmen tunnin kuluttua.
Viime vuonna Mikko Rouvali näki ensimmäiseksi Martiniquen valot, ja Saara
Nyberg kirjotti lokikirjaan ”land i siktet”.

Tämän vuoden palkinto tarkkasilmäisyydestä, ylimääräinen olutannos, on
vielä jakamatta. (Tosin tässä merenkäynnissä se jaetaan vasta satamassa).

Aamiainen syötiin hyvän tuoreen rieskan tuoksun tulviessa uunista
pentteristä. Ilkka oli leiponut uunipellillisen rieskaa. Miettikää, miten
herkulliselle se täällä maistui.

Aamiaisen lopussa Harri ilmoitti, että olimme juuri ylittäneet läntisen
pituuspiirin 60* W, ja kelloja siirrettiin taas tunti taaksepäin. Nyt
aikaero Suomeen on kuusi tuntia.

Maalilinjalle on matkaa enää 40 nm, ja ympärillä AISissa näkyy jo
seitsemän muuta venettä, Linjalla voi olla ruuhkaa. Sitä odotellessa….

Sissillä edelleen kaikki hyvin.

Sijainti klo 12.00
Lat  14*07,1´N    Lon 60*09,2´W
suunta 270*
tuuli 12-14 m/s
nopeus 7-9 kn
Ed 24h 172 nm
LOG 2998 nm
jäljellä 44,4 mn

Terkin Sissin miehistö


11.12.2016 jatkoa…

11.12.jatkuu…

Edelisen blogikirjoituksen lopussa maalilinjalle oli matkaa enää 40 nm, ja
ympärillä AISissa näkyi useita muita veneitä. Ajattelimme, että
maalilinjalla voi olla ruuhkaa. Mutta ei ollut. Upeasti Sissi piti muut
kilpailijat takana, ja pääsimme ylittämään maalilinjan vapaasti hienossa
luovituulessa.

Sitä ennen kuitenkin tapahtui vielä. Aamun jälkeen hävinneet squallit
eivät olleet  vielä luovuttaneet, vaan palasivat vielä kerran ottamaan
mittaa meistä.
Tutkan näyttöä tujotettiin herkeämättä, ja valtaosa kuuroista ohitti
meidät sekä oikealta että vasemmalta.
Takaa-ajajat yrittivät kaikkensa tavoittaakseen meidät, mutta eivät siinä
onnistuneet.

La Tierra huuto kajahti keulakannelta, ja todistajien läsnä ollessa, maata
n. 20 mailin päässä ensimmäiseksi näki Pete. Onnittelut Petelle sen
kilpailun voitosta!

Ilmoitukset maalilinjan lähestymisestä on tehtävä ensin kaksi mailia ennen
Pigeon Islandia ARC:lle. Ja seuraavaksi, kun Pigeon Island on kierretty ja
ollaan parin mailin päässä maalilinjasta.
Ilmoituksissa on mainittava veneen nimi, kilpailunumero ja arvioitu
saapumisaika maaliin.
Maalilinjan ylitysaika otetaan itse, ja merkitään loppuraporttiin. ARC:n
virallinen kuvaaja Tim Wight kierteli kumiveneineen Sissin ympärillä, ja
huomenna näemme otokset.
Sitten oli enää loppusuora, ja trimmasimme purjeet niin hienosti kuin
osasimme. Sami oli kannella, ja ilmoitti, kun masto ohittaa maalilinjan.
Harri istui sisällä, ja merkkasi tutkan näytöltä ajan sekunnilleen
muistiin. Sitten kajahti Sissin kaiuttimista varmaan riittävällä voimalla
Porilaisten Marssi.

Kaksi päivää ennen maalia, löimme pienen vedon, mihin aikaan maalilinja
ylitetään. Sen vedon voitti Ilkka, jolle myös onnittelut sen kisan
voitosta!

Maalilinja ylitettiin 21 vrk 2 h 19 min ja 6 sek sekä 3047 merimailia Las
Palmasin startin jälkeen.

Kun olimme saaneet lepuuttajat ja kiinnitysköydet paikoilleen, suuntasimme
satamaan. Sissille oli varattu aivan paraatipaikka ravitolaterassien
edessä.
Kun livuimme hiljaa ravintoloiden edessä sopivasti lounasaikaan, alkoi
sieltä kuulua valtavat taputukset ja tervetulotoivotukset. Silloin
viimeistään nousivat tunteet pintaan. Kaikki taputtivat ja hurrasivat
meille. Sen hetken tunnetta ei voi koskaan unohtaa. On tämä
valtameripurjehtijoiden joukko niin yhtenäinen ja toinen toistaan
kannustamassa.

Kippari peruutti Sissin aisan vireeen, ja laiturilla oltiin meitä
ottamassa vastaan komealla kokoonpanolla. Steel-pannut soivat, ja
tarjoilija odotti rommipunssilasien kanssa ojentaen meille vielä lopuksi
valtaisan hedelmäkorin.

Meidän Atlantin Odysseia oli päättynyt onnellisesti!!!

Sissin miehistö kiittää teitä kaikkia, jotka olette seuranneet meidän
purjehdustamme, ja lähettäneet meille tsemppiterkkuja. Ne ovat olleet
meille uskomaton voiman lähde. Kiitos meidän kaikkien läheisille, että
olette antaneet meilla aikaa toteuttaa tämä unelma. Tämän tehtyään, ei
meistä kukaan ole aivan ennallaan. Olemme kokeneet jotain suurta, joka
väistämättä kulkee meidän mukana loppuelämämme.
Minulla kipparina oli suuri ilo olla ”synnyttämässä”  Suomeen seitsemän
uutta Atlantinylipurjehtijaa.

Tämän myötä tämä blogi on tullut päätepisteeseen.

Oikein hyvää joulun odotusta kaikille!!

Terkuin Sissin miehistö, Timo Kulonen, Tommi Liimatainen, Sami Koskimäki,
Pete Koskimäki, Ilkka Hurmansalo, Harri Lindholm, Sakari Mansikkamäki ja
kippari Hannu Hartman.